Voimaa viljelyyn viherlannoituksesta - uusi opas julkaistu

12.09.2014

Mediatiedote 12.9.2014
ProAgria Keskusten Liitto

Viherlannoituksen merkitys kasvaa koko ajan, ei pelkästään luomutuotannossa vaan hyvänä ja kannattavana toimintatapana myös kaikessa viljelyssä. – Erityisen tärkeitä viherlannoituskasvustot ovat luomukasvintuotantotiloilla ja ne ovatkin keskeinen osa viljelykiertoa. Kotieläintilan rehunurmia voi myös osittain käyttää viherlannoitukseen. Tavan­omaisetkin kasvinviljelytilat voisivat hyödyntää viherlannoituksen mahdollisuuksia nykyistä enemmän, kertoo luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Arja Nykänen ProAgria Etelä-Savosta.

Juuri ilmestynyt Viherlannoitusopas kokoaa viherlannoituksen monet hyödyt yksien kansien väliin. Opas laadittiin osana ProAgrian ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Luomua lisää – Luomutilojen neuvonnan kehittämi­nen -yhteishanketta. Uusi opas julkaistaan 12.9.2014 ja se on luettavissa ProAgrian internet-sivuilta. Oppaaseen kootut viljelyohjeet antavat vinkkiä sopivista kasvilajiseoksista sekä niitto- ja maahan muokkausajankohdista ja -tavoista sen mukaan, mitkä ovat viherlannoituksen tavoitteet tilalla.

Viherlannoituskasvustoilla monenlaisia tavoitteita

Viherlannoituskasvustot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joiden sisällä on lukuisia toteutusvaihtoehtoja. – Yksivuotiset viherlannoituskasvustot tuottavat yhdessä kesässä suuren typpisadon. Monivuotisten viherlannoituskasvustojen tärkein tehtävä on parantaa maan kasvukuntoa, mutta kasvilajistosta riippuen myös niiden syn­nyttämä typpihyöty voi olla suuri. Aluskasvien tuottama lannoitus- ja rakennehyöty on viherlannoitus­kasvustoja pienempi, mutta ne eivät aiheuta katkosta tuotantokasvien viljelyyn, kertoo Hannu Känkänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, eri viherlannoitustavoista.

Viherlannoituksesta monia hyötyjä

Viherlannoituksen avulla viljelykiertoon lisätään etenkin typpeä palkokasvien biologisen typensidonnan avulla. Myös muita ravinteita muuttuu kasveille paremmin käyttökelpoiseen muotoon. Syväjuuriset lajit lisäävät maahan vedenläpäisyky­kyä parantavia kanavia, matalajuuriset lajit kuohkeuttavat pintamaata. Maahan muokattava kasvimassa lisää hyödyllisten pieneliöiden toimintaa ja vähitellen myös maan multavuutta. Muusta viljelykierrosta poikkeavat lajit katkaisevat kasvitautien etenemisen. Hannu Känkäsen mukaan hyötyjen painottuminen näihin maata parantaviin vaikutuksiin riippuu viherlannoituskasvuston lajeista ja kasvuajasta sekä lähtötilanteesta kyseisellä pellolla.

Siirry Viherlannoitusoppaaseen tästä linkistä.

Lisätietoa

Hannu Känkänen, vanhempi tutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, 029 5317413, hannu.kankanen@mtt.fi

Timo Lötjönen, vanhempi tutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, 029 5317485 timo.lotjonen@mtt.fi

Arja Nykänen, Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, 0400 429 089 arja.nykanen@proagria.fi

Sari Hiltunen, Palvelupäällikkö, vilja ja erikoiskasvit, ProAgria Etelä-Suomi, 050 561 8369 sari.hiltunen@proagria.fi

Kaija Hinkkanen, Asiantuntija, kasvituotanto ja luomu, ProAgria Etelä-Suomi, 040 709 2475 kaija.hinkkanen@proagria.fi

 

 

Jaa

Materiaalit

Artikkelit

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.