Kasvutilannekatsaus 29.9.2015 -Viljojen puinnit edelleen kesken

29.09.2015

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa. Syysviljat saatiin puitua pääosin hyvissä sääoloissa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken.  Viljelijät ovat kuitenkin vielä toiveikkaita, mutta 5-10 % sadosta jää väistämättä korjaamatta. Tämä merkitsee varovaisesti arvioiden 36 miljoonan euron myyntitulojen menetyksiä. Ensimmäisiä merkkejä sadon laatuongelmista on havaittavissa etenkin lakoontuneissa kasvustoissa, joissa on alkanut näkyä tähkäidäntää. Lämpimiä poutasäitä toivotaan vielä ainakin parin viikon ajaksi, jotta sadonkorjuutyöt saadaan tehtyä.

Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat sekä nurmet. Kesän sateista ja viileydestä kärsivät eniten ohra, härkäpapu ja rypsi. Härkäpapu ja rypsikasvustojen valmistuminen korjuukuntoon on hyvin epävarmaa. Elo-syyskuun lämpimät päivät ovat olleet ratkaisevia sadon valmistumisen kannalta.   

Ruissato hyvä laadultaan ja määrältään

Rukiin puinnit on saatu päätökseen koko maassa, vain Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla 5 % rukiista jäi puimatta. Puintikosteudet  olivat yleisimmin 15-22 %. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja -Pohjanmaalla jouduttiin osa ruiseristä puimaan kosteampana (25-30 %). Ruissato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa. Ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueella ruissato arvioidaan välttäväksi määrältään ja Varsinais-Suomessa laadultaan tavanomaista heikommaksi. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet syyskuussa puiduissa erissä 74-82 kg/hl ja sakoluvut 227-320. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 85-99 %, Kymenlaaksossa vain 40 %.

Syysvehnänkin puinnit ovat lopuillaan, vain Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella on 10 % syysvehnästä puimatta. Puintikosteudet olivat yleisesti 15-25 %. Pirkanmaalla syysvehnän puintikosteudet olivat korkeampia 25-30 %. Syysvehnäsato oli määrältään hyvä tai vähintään tyydyttävä koko maassa. Laatu arvioidaan huonoksi tai välttäväksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja osassa Pohjois-Savoa. Laatua alentaa eniten sadon alhainen valkuaispitoisuus.  Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 80-85 kg/hl, ja proteiinipitoisuus on 9-11,5 %. Sakoluvut syysvehnässä ovat olleet korkeita, 280-350. Leipäviljakelpoisuudessa on suuria vaihteluita alueelta toiselle (10-70 %).

Kevätviljojen puinnit yhä pahasti kesken

Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Pohjois-Karjalassa ja osassa Etelä-Pohjanmaata ohra on saatu puitua kokonaan. Ohran puinnit ovat lopuillaan myös Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla (puitu 80 %). Pahimmin ohran puinnit ovat kesken Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa ohrasta on puitu vasta alle puolet. Ohrasadosta arvioidaan jäävän korjaamatta hitaan tuleentumisen tai kasvustojen tuhoutumisen vuoksi monilla alueilla 5-10 %, Pohjois-Savossa ja –Pohjanmaalla jopa 20 %. Ohrasato arvioidaan määrältään hyväksi Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja –Savossa. Muualla sato on määrältään välttävä tai korkeintaan tyydyttävä. Syyskuussa puidun ohrasadon laatu vaihtelee suuresti. Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Lapissa ohrasato arvioidaan laadultaan huonoksi, mutta Etelä-Karjalassa ja –Savossa hyväksi. Puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (15-35 %).  Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet syyskuun erissä 64-72 kg/hl (normaali 62-68). Rehuviljakelpoisuus vaihtelee 80-100 %.

Kauraa on puitu useimmilla alueilla vasta 50-75 %. Pahimmin kauran puinnit ovat kesken Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa kaurasta on puitu vasta 10 %. Pirkanmaalla ja osassa Pohjois-Savoa kaurasta on puitu kolmannes. Kaurasta arvioidaan jäävän korjaamatta 5-10 %, Pohjois-Pohjanmaalla 20 %. Syyskuun kauraerien puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (15-30 %). Lakopaikoissa kaura on alkanut itää usealla alueella. Kaurasato jää tavanomaista heikommaksi määrältään ja laadultaan Varsinais-Suomessa, Savossa, Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Syyskuun kauraerien hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 50-64 kg/hl (normaali 52-55) ja rehuviljakelpoisuus on ollut 90-100 %.

Kevätvehnän puinnit ovat pisimmällä Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, jossa kevätvehnästä on puitu 50-65 %. Muualla sadosta on puitu vasta 25-35 %. Korjaamatta arvioidaan jäävän 5 % (Kymenlaaksossa 15 %). Puintikosteudet ovat olleet syyskuun erissä 18-35 %. Ensimmäisiä merkkejä tähkäidännästä on havaittu Etelä-Pohjanmaalla. Osa kasvustoista on edelleen vihreää. Kevätvehnäsato jää tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätvehnä sato on määrältään hyvä. Laadultaan vehnäsato jää useimmilla alueilla tavanomaista heikommaksi. Ainoastaan Etelä-Karjalassa kevätvehnän sato on laadultaan hyvä (leipäviljakelpoisuus 90 %). Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 68-85 kg/hl (normaali 77-80 kg/hl).

Viljasadosta on myyty ja toimitettu tiloilta tähän mennessä vasta pieni osa. Viljatoimituksien arvioidaan olevan pisimmällä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa sadosta on toimitettu myyntiin noin puolet. Sopimustuotannon osuus on Pirkanmaalla ja Savossa noin puolet sadosta. Savossa harjoitetaan muita alueita enemmän myös tilojen välistä viljakauppaa.

Rypsiä ja härkäpapua jää korjaamatta

Rypsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti puintikuntoon. Pisimmällä rypsin puinnit ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, jossa on ehditty puida 40 % kasvustoista. Muualla rypsisadosta on puitu vasta 5-15 %. Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan rypsistä jäävän korjaamatta peräti 60 %. Muualla arviot ovat toistaiseksi toiveikkaita  (5-10 % jää korjaamatta). Puintikosteudet ovat olleet 9-20 %.  Rypsisato arvioidaan määrältään ja laadultaan tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sato arvioidaan määrältään hyväksi.  

Härkäpavun puinnit ovat aivan alussa. Kasvustot ovat monilla alueilla vielä tuleentumattomia, joten sadosta on vaarassa jäädä korjaamatta merkittävä osa. Monin paikoin sadonkorjuun arvioidaan pääsevän käyntiin kunnolla vasta seuraavien kahden viikon aikana. Sato arvioidaan määrältään hyväksi ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Laadultaan sadon arvioidaan jäävän tavanomaista heikommaksi usealla alueella.

Syysviljat ja –öljykasvit orastuneet hyvin

Puintien venyminen pitkälle syksyyn on pienentänyt syysviljojen ja –öljykasvien kylvöaloja tuntuvasti. Ainoastaan osassa Etelä-Pohjanmaata ja Pohjois-Pohjanmaalla ruisalan arvioidaan lisääntyneen hieman. Kymenlaaksossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella ruisala jäi puoleen viime vuodesta, muualla rukiita kylvettiin 15-35 % viime vuotta vähemmän. Syysvehnän viljelyala puolestaan pieneni 15-30 % viime vuotiseen verrattuna, Pohjanmaan rannikkoalueella vähennys oli jopa 50 %. Syysöljykasvien viljelyalat pienenivät eniten Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa viljelyala on yli puolet pienempi kuin viime vuonna. Etelä-Karjalassa sen sijaan viljelyala kasvoi puolella.

Syysviljat ja –öljykasvit ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi koko maassa, Hämeessä jopa erinomaisesti. Rukiista on orastumattomia kasvustoja vain Pohjois-Savossa ja –Pohjanmaalla, joissa noin puolet ruisalasta on vasta ehtinyt orastua. Syysvehnästä on ehtinyt orastua vasta 80 % Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla ja noin puolet muualla. Syysviljoilta on jouduttu torjumaan kahukärpäsiä eteläisimmässä Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Paikoitellen syysviljoilla on havaittu tavanomaista enemmän etanoita. Syysöljykasvit ovat orastuneet täysin muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvustoista on orastunut alle puolet. 

Peltojen syysmuokkaukset on päästy aloittamaan useimmilla alueilla. Etelä- ja Keski-Suomessa pelloista on muokattu 5-15 %, osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuussa 20-30 %. Puintien hidas eteneminen on myöhästyttänyt syysmuokkauksien aloittamista. Kainuussa peltojen märkyyskin on jarruttanut syysmuokkauksia. Etelä-Suomen rannikkoalueella pellot ovat olleet heikosti muokkautuvia.

Laidunkausi päättymässä pian

Laidunkauden arvioidaan jatkuvan eteläisimmässä Suomessa vielä pari viikkoa, mikäli säät jatkuvat lämpiminä. Maan keski- ja pohjoisosissa laidunkausi on päättymässä tällä viikolla.

Lämpimän sään ansiosta säilörehu- ja laidunnurmet ovat vähintään tyydyttävässä kasvussa. Tilojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Savossa noin puolella tiloista päästään korjaamaan kolmas säilörehusato. Muualla kolmas sato korjataan 10-25 % tiloista. Useimmilla alueilla sato arvioidaan laadultaan ja määrältään keskinkertaiseksi. Keski-Pohjanmaalla kolmas sato arvioidaan niukaksi ja heikkolaatuiseksi, Etelä-Karjalassa ja osassa Pohjois-Savoa sato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi. Talvehtimisen varmentamiseksi nurmet suositellaan niitettäväksi, jos kasvusto on pitkää.

Suuressa osassa maata säilörehun kokonaissato arvioidaan tavanomaiseksi tai hieman pienemmäksi. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella säilörehun kokonaissato on 20 % tavanomaista parempi. Säilörehusato on laadultaan tyydyttävä.

Perunoiden nostot lopuillaan

Siemenperunan nostot on saatu päätökseen Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla ja muuallakin nostot ovat jo lopuillaan. Siemenperunasadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi tai hieman normaalia heikommaksi. Tärkkelysperunasta on nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla 75-85 %.  Sato arvioidaan määrältään ja laadultaan välttäväksi. Varastoperunan nostot ovat edenneet lopuilleen. Nostamatta on enää 20-30 % lukuun ottamatta Etelä- ja Keski-Pohjanmaata, jossa sadosta on ehditty nostaa noin puolet.

Sokerijuurikkaan nostot ovat alkamassa tällä viikolla Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Näillä alueilla sato arvioidaan määrältään ja laadultaan välttäväksi, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja  Pirkanmaalla tyydyttäväksi. 

Varastovihannesten nostot käynnistymässä

Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan syyslajikkeita. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon lokakuun alussa. Ensimmäiset erät tulevat kauppoihin lokakuun loppupuolella. Myöhäisistä lajikkeista korjataan kookasta omenaa, joiden värittymistä on parantanut elo- ja syyskuun aurinkoiset päivät.

Loppukesän lämpimät säät ovat parantaneet varastovihannesten satonäkymiä. Tila- ja lohkokohtaiset erot ovat tänä vuonna suuret. Varastovihanneksista ensimmäisinä on aloitettu sipulin sadonkorjuu. Syyskuun puoliväliin ajoittuneet sateet keskeyttivät nostoja etenkin Ahvenanmaan sipulipelloilla, joilta arvioidaan päästävän ajamaan satoa varastoihin vasta lokakuun puolella peltojen heikon kantavuuden vuoksi. Sipulisato arvioidaan hyväksi määrältään ja laadultaan.

Porkkanan ja muiden juuresten ostot varastoon ovat käynnistymässä viikon kuluessa Etelä-Suomen viljelmillä. Viljelmillä ei kiirehditä sadonkorjuun aloittamista lisäkilojen toivossa. Osa porkkanalajikkeista on jo valmistunut korjuukuntoon, mutta joidenkin kasvu on vielä kesken. Mikäli säät jatkuvat lämpiminä, varastoihin ei voida nostaa kerrallaan kovin suuria määriä sadon suuremman jäähdyttämistarpeen vuoksi. 

Talvikaalin kasvu on monella tilalla vielä kesken, sillä istutukset venyivät monella alueella tavanomaista myöhäisemmäksi alkukesän sateiden vuoksi. Korjuun arvioidaan alkavan vasta parin viikon kuluttua.

Elokuun ja syyskuun lämpimät säät ovat jouduttaneet viimeisten parsa- ja kukkakaalierien sekä rapeankeräsalaatin valmistumista ja niiden satokausi on pian päättymässä.

  
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475 ja Sari Peltonen (peltokasvit) puh. 020 747 2477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.