Poikkeuksellinen vuosi maitotiloilla sisälsi hyvää kehittymistä, tehostamista ja tuloksia – talouden hallinta tulevaisuudessa keskiössä

15.04.2015

Mediatiedote 15.4.2015
ProAgria Keskusten Liitto

Maidosta maksettiin vuonna 2014 syksyyn saakka ennätyskorkeaa tilityshintaa. Loppuvuonna tilityshinta laski kahteen otteeseen tuoden haasteita yritysten maksuvalmiuteen. – Tilityshinnan lasku oli seurausta Venäjän pakotteista ja yleisestä markkinatilanteen heikkenemisestä. Maidon hinnan vaihtelut tulevat olemaan arkipäivää kiintiöiden poistuttua, mikä tarkoitta sitä että maitoyrittäjien on varauduttava vaihteluihin jatkossakin, toteaa ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Henna Mero.

Suomessa tuotettu maitomäärä on ollut kasvussa alkuvuoden ajan. Maidon alhainen tilityshinta houkuttelee tuottamaan enemmän maitoa, jotta yrityskohtaisesti pienentyneitä tuloja saadaan katettua.
– Vaikka maitoa halutaan tuottaa enemmän, on navetoiden ylitäyttöä vältettävä. Tilakohtainen hajonta lehmämäärän suhteessa navetan parsipaikkoihin on suuri. Esimerkiksi vuonna 2014 hajonta oli 0,62 – 1,14 lehmää/parsipaikka ja suhdeluku on ollut hienoisessa kasvussa neljän vuoden ajan. Navetan ylitäyttö vähentää lehmäkohtaista tuotosta, lisää tautiriskejä ja hoitajan työtä. Jokaisella lehmällä tulee navettatyypistä riippumatta olla oma paikka. Pihatossa hyvinvoinnin ja korkean tuotoksen kannalta lehmäpaikkoja olisi hyvä olla n. 10 % enemmän kuin lehmiä, kertoo Henna Mero.

Myös lehmäkohtainen maitomäärä on jatkanut kasvuaan.  – Hintojen vaihdellessa on erityisen tärkeää tehostaa toimintatapoja ja optimoida ruokinta kohdalleen. Korkeaa lehmäkohtaista keskituotosta kannattaa tavoitella, mutta keinot siihen vaihtelevat vallitsevien hintojen mukaan, sanoo Mero ja jatkaa, – Tuotoksen nosto kalliilla rehulla ei ole järkevää, kun maidon hinta on alhainen. Sen sijaan yrityksen johtaminen ja toimintatapojen tehokkuuden hiominen on erittäin tärkeää. Karjan olosuhteet, hiehojen kasvatus, hedelmällisyys ja utareterveys kannattaa laittaa kuntoon. Rehun ja veden esteetön saaminen sekä säilörehun laatu ja määrä ovat tärkeitä perustekijöitä tuotannossa, jotka vaikuttavat tulokseen. Lisäksi säilörehun tuotantokustannuksen merkitys korostuu. Se kannattaa tietää ja pyrkiä alentamaan kustannuksia, kuvaa Mero.

Suomen tuotosseurantalehmät rikkoivat 9 000 kilon keskituotosrajan

Tuotosseurantavuonna 2014 lehmien keskituotos oli 9 112 kiloa maitoa lehmää kohden. Parannusta keskituotokseen tuli 154 kiloa, mikä on suurin vuoden aikana saavutettu keskituotoksen parannus vuoden 2006 jälkeen. Vuosina 2007–2012 keskituotos pysyi käytännössä samana. Käänne tapahtui vuonna 2013, jolloin keskituotoksen nousi 93 kiloa lehmää kohden. Tuotosseurantaan kuuluu 72 % karjoista ja 81 % lehmistä. Suomessa tuotetusta maidosta 84 % lypsetään tuotosseurantakarjoissa.

Keskituotos nousi viime vuoden tapaan enemmän suuremmissa kuin pienemmissä karjoissa.  Yli 50 lehmän karjoissa keskituotos kohosi 197 kiloa lehmää kohden, verrattuna edelliseen vuoteen. Alle 50 lehmän karjoissa vastaava nousu oli 134 kiloa lehmää kohden. – Isompien tilojen parempaan tuotokseen vaikuttaa muun muassa lypsykertojen isompi määrä. Robottitiloilla keskituotos oli lähes 500 kiloa korkeampi kuin kaksi kertaa päivässä lypsävillä tiloilla, kertoo kehityspäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Keskituotoksen nousuun vaikutti useampi tekijä: navetoiden olosuhteiden parantuminen, panostaminen eläinainekseen, hyvä ruokinta ja yrittäjien hyvä osaaminen, hyvä maidonhinta ja kohtuulliset väkirehukustannukset, listaa Nokka ja jatkaa, – Myös keskipoikimakerta on noussut hieman ja vanhemmat lehmät lypsävät nuoria enemmän. Poikimaväli on lyhentynyt viime vuodesta kahdella päivää, mikä osaltaan nostaa tuotosta.

Yrittäjät panostaneet lypsylehmien makuumukavuuteen

Lehmien makuumukavuuteen kannattaa panostaa. Pintamateriaalista riippumatta makuuparsien riittävä kuivitus takaa vielä paremman tuloksen. – Makuumukavuus on naudoille hyvin tärkeää, koska ne makaavat paljon. Tavoiteltavaa on, että lypsylehmä makaisi 12–14 h vuorokaudesta, kertoo Nokka ja jatkaa, – Lehmä syö ruoka-annoksensa nopeasti ja menee sen jälkeen makuulle märehtimään. Makuulla utareen verenkierto tehostuu ja maitoa tuotetaan tehokkaammin ja enemmän.  Silloin lehmän jalat myös kuivuvat ja lepäävät. Pihatossa etuna on, että parressa viihtyisästi makaava lehmä on pois muiden tieltä, sanoo Nokka.

ProAgrian Tonkka -tietokantaan kerätään tietoa tuotosseurantakarjojen olosuhteista ja hoidosta. Parren pintamateriaalista tietokantaan on kerätty 5 731 karjan tiedot. Näistä karjoista enää 22 % on sellaisia, joiden parren pinta on pelkkää betonia, 64 % tiloista parsissa on kumimatot ja 13 % parsipedit. Hiekka tai olkipohja on noin prosentilla karjoista.

Tuotosseurantakarjojen lehmät tekevät edelleen muuttoa pihattoon

Tuotosseurantakarjojen lehmistä 53 % asui pihatossa vuonna 2014. Nousua edellisestä vuodesta on 3 % yksikköä. Pihattojen määrä on jatkanut kasvuaan ja kasvattaa osuuttaan tulevaisuudessakin. Parsinavetoissa lehmistä asui 46 % tuotosseurantalehmistä. Navetoista parsinavettoja oli 68 % ja pihattoja 32 %. – Hyvät työolosuhteet yrittäjälle ja lypsylehmälle toteutuvat helpommin pihatossa kuin parsinavetassa. Suurin vaikutus eläinten hyvinvointiin on kuitenkin yrittäjällä itsellään, kommentoi Nokka.

Tuotosseuranta uudistunut merkittävästi

ProAgrian tuotosseuranta on uudistunut vuoden 2015 alusta. Tuotosseuranta on nyt helpompaa ja hyödyllisempää. 10 päivän koelypsy- ja näytteenottoväli mahdollistaa tiheämmän lehmäkohtaisten tulosten mittaamisen ja maitonäytteiden analysoinnin, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan tarttua nopeammin ja korjata tilanne ajoissa. Yrittäjä voi myös muuttaa koelypsytiheyttä vuoden mittaan ja pitää halutessaan yhden ”lomakuukaudenkin” vuoden aikana. Koelypsyyn ja tietojen tallennukseen on nyt saatavilla asiantuntija- tai teknistä apua.

Tuotosseurannan kausiraportti helpottaa yrittäjää eläinryhmittäisten tulosten seurannassa verraten tuloksia asetettuun tavoitteeseen. Kevään aikana valiolaiset maidontuottajat saavat koelypsyn maitonäytteestä lisä-analyysinä tiineystuloksia haluamilleen lehmille. Myöhemmin on vielä tulossa ketoainemittaus maitonäytteistä. Arjen johtamista helpottavia sähköisiä raportteja työstetään vielä tämän vuoden aikana.

Ruokinnan seuranta kannattaa

Ruokinnan suunnitteluun ja seurantaan panostetaan maitotiloilla aikaisempaa enemmän paremman tuloksen aikaansaamiseksi. Yli 70 %:lle tuotosseurantatiloista teki ProAgrian asiantuntijoiden kanssa tilalleen ruokintasuunnitelman ja ruokinnan seurantalaskelman. Ruokinnan suunnittelun ja seurannan sisältävä Ruokinnan ohjaus -palvelu oli käytössä reilulla puolella tuotosseurantatiloista. – Ruokinnan ohjaus -palveluista tehdyn vaikuttavuus-tutkimuksen mukaan tilojen tuotos nousi enemmän, kun tilalla seurattiin ruokinnan onnistumista vuoden aikana useasti kuin tiloilla, joilla ruokinnan seuranta- ja suunnittelukertoja oli vain 1-2 vuodessa, kertoo kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotosseurantatilojen rehunkulutusseurantatietojen mukaan ruokinnan väkirehun osuuden kasvu näyttää taittuneen. Väkirehun osuus oli 45 %, joka on vajaan prosenttiyksikön viime vuotista alhaisempi. Väkirehun osuus ruokinnasta oli sitä suurempi, mitä suurempi oli tilakoko tai korkeampi maitotuotos. – Säilörehu on ylivoimaisesti käytetyin yksittäinen rehu. Sen osuus oli viime vuoden tapaan 48 % kokonaisrehuannoksesta. Ostorehujen osuus rehuannoksesta kasvaa, joka kolmas kuiva-ainekilo ostetaan ja ostorehujen osuus kasvaa tuotostason noustessa, jatkaa Huhtamäki. Säilörehujen laatu oli edellisvuosien tasolla ja säilörehun keskimääräinen tuotantokustannus oli 20,7 snt/kg ka, nettotuotantokustannus 11,0 snt/kg ka ja satotaso keskimäärin 6 678 kg ka/ha.

Eri ruokintavaihtoehtoja vertailtaessa keskipoikimakerta ja tuotos näyttävät muuttuvan samansuuntaisesti. Väkirehuosuuden nostaminen ja OIV-pitoisuuden nousu lisäsivät maitotuotosta, mutta alensivat keskipoikimakertaa. Täysrehulla ruokitut lehmät tuottivat enemmän kuin muilla rehuvaihtoehdoilla ruokitut lehmät, ja keskipoikimakerta ei heikentynyt. – Kullekin tilalle kannattavin ruokintaratkaisu riippuu rehujen ja maidon hintasuhteista sekä tilan olosuhteista ja tavoitteista. ProAgrian käyttämä KarjaKompassi-ruokinnan suunnittelu- ja seurantaohjelmalla on mahdollista optimoida lehmien tuottavuutta ja terveyttä vaalivaa ruokintaa siten, että maitotuottojen ja rehukustannusten erotus on mahdollisimman suuri ja näin sekä maidon että rehujen hintavaihteluihin on helppo reagoida nopeasti, sanoo Huhtamäki.

Kannattavuudessa isot muutokset 

Maidon tuotannon kannattavuus oli hyvä vuonna 2014. Viime vuoden lopussa alkaneen ja vuoden 2015 alussa jatkuneen maidon hinnan laskun vaikutuksesta vuoden 2015 kannattavuus maitotiloilla näyttää heikolta. – ProAgrian tietopankkitietojen mukaan maidon tuotantokustannukset olivat viime vuonna lähes neljä senttiä litraa kohden pienemmät kuin edellisenä vuonna. Kun maidon keskimääräinen tuottajahinta oli lähes yhden sentin/litra korkeampi kuin vuonna 2013, kannattavuus parani noin neljä senttiä/litra nousten kolmen sentin yrittäjän tappiosta noin yhden sentin yrittäjän voittoon/litra. Kustannusten lasku perustui erityisesti edellistä vuotta parempien satojen ja halvempien rehuhintojen avulla pienempiin ostorehukuluihin, jotka alenivat 2 snt/litra. Myös polttoainekulujen lasku oli merkittävä. Lisäksi tilakoon kasvun ja työnkäytön tehostumisen myötä työkustannukset/maitolitra pienenivät noin 2 senttiä.

– Jos koko kuluvan vuoden keskimääräinen tuottajahinta on samalla tasolla kuin helmikuun 2015 tuottajahinta eli 38 snt/litra, ennuste yrittäjän tappioksi vuonna 2015 on 8 snt/litra, kertoo talouspalvelujen kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta.

Maidon nettotuotantokustannukset olivat keskimäärin 46,0 snt/litra ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 47,4 snt/litra. Yrittäjän voitto oli siis 1,4 senttiä litraa kohden, summaa Enroth ja lisää, - Kannattavuuskertoimella mitattu kannattavuus oli tähän mennessä lasketuissa maitotilojen tulosanalyyseissä keskimäärin 1,08, joka on selvästi parempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2015 ennakoitu kannattavuuskerroin on maidon hinnan laskun vaikutuksesta vain 0,55. Ennuste on selvästi huonompi kuin tulosanalyysilaskelmavuosien 2001–2014 tähän mennessä heikoin kannattavuus, joka on 0,70 vuodelta 2005.

Talouden hallinta ja budjetointi korostuvat maitotilojen johtamisessa erityisesti, kun maidon hinnan laskun lisäksi joudutaan varautumaan maataloustukien määrien ja maksuaikataulujen muutoksiin. – Kassabudjetoinnilla varmistetaan, että laskut saadaan hoidettua ajallaan. Osalla tiloista joudutaan turvautumaan myös lainojen lyhennysten lykkäyksiin. ProAgrian asiantuntijat auttavat yrittäjiä kannattavuuden parantamisessa ja maksuvalmiuden hallinnassa, jotta rahat saadaan riittämään, sanoo Enroth.

Ympäristökorvauksen valinnat puhuttaneet tänä keväänä erityisesti kotieläintiloja

Ympäristökorvauksen määrän perustason huomattava euromääräinen lasku sekä tiukentuneet lannan ravinteiden enimmäismäärät ovat olleet esillä keskusteluissa ja saaneet tilat puntaroimaan ympäristösitoumukseen liittymistä. – Arvioidemme mukaan maitotilojen on kuitenkin mahdollista kasvattaa ympäristökorvauksen määrää huomattavasti tilalle sopivilla valinnoilla, joilla ympäristöhyötyjen lisäksi saadaan taloudellista hyötyä. Tämä koskee erityisesti kohdentamisalueella olevia tiloja. Haasteita kuitenkin tuo lannan levitys erityisesti tiloilla, joilla on peltoja korkeissa fosforiluokissa ja missä fosforin lisääminen ei ole enää nyt uudella tukikaudella mahdollista. Lisäksi lannan ravinteiden laskeminen täysimääräisenä kasvattaa lannan uuden levitysalan tarvetta, toteaa palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Hyvinvoinnin teemavuosi 2015

Hyvinvoinnin teemavuoden tavoitteena on kehittää maito- ja lihanautayritysten eläinten ja ihmisten hyvinvointia ja parantaa tilojen taloudellista kannattavuutta. – Hyvinvoivien eläinten kanssa työskentely on mukavampaa ja helpompaa. Lisäksi hyvinvoiva nauta kasvaa ja tuottaa hyvin ja näin tulee tuottoja enemmän maidosta ja lihasta, kertoo Mero.

– Alan kaikkien toimijoiden tavoitteena on luoda yhteinen näkemys, mikä on hyväksyttävä ja riittävä taso hyvinvoinnille. Lisäksi luodaan mittareita, joilla yrittäjä voi seurata hyvinvoinnin kehitystä. Yrittäjiä autetaan havahtumaan mahdollisiin puutteisiin eläinten hyvinvoinnissa ja havaitsemaan hyvinvoinnin pullonkaulat ja mahdollisuudet puuttua niihin. Lisäksi pyritään vaikuttamaan alan imagoon myönteisesti tuomalla esiin tekemisiä hyvinvoinnin kehittämiseksi ja kertoa onnistumisista, kuvaa palveluryhmäpäällikkö Henna Mero.

ProAgrian tuotantopalveluiden peruslupauksena on eläinten terveyden ja tuottavuuden paraneminen. Asiantuntijamme tarjoavat yrityksille ruokinnan- ja tuotannon ohjausta, utareterveys- ja hedelmällisyyspalveluja sekä lehmähavainto -koulutuksia ja Neuvo 2020 palveluja.

Lisätietoja ProAgria Keskusten Liitosta

Henna Mero, palveluryhmäpäällikkö, 040 589 6202, henna.mero@proagria.fi

Sanna Nokka, kehityspäällikkö, 020 747 2456, sanna.nokka@proagria.fi

Tuija Huhtamäki, kehityspäällikkö, 020 747 2487, tuija.huhtamaki@proagria.fi

Ari Enroth, kehityspäällikkö, 020 747 2446, ari.enroth@proagria.fi

Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, 020 747 2477, sari.peltonen@proagria.fi

Jaa

Artikkelit

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.