Sateet hidastavat puintien etenemistä

20.08.2019

Kasvutilannekatsaus 6/20.8.2019    

Viime päivien aikana epävakaisiksi muuttuneet säät ovat hidastaneet puintien etenemistä. Pisimällä ovat syysviljojen puinnit, mutta kevätviljojen puinnit ovat vielä aivan alussa. Eniten sateita on saatu etelärannikolla ja maan länsiosissa, ja kuivinta on ollut maan itäosissa. Paikoitellen sateet ovat lakoonnuttaneet viljakasvustoja. Hallavauriot huolestuttavat perunan tuotantoalueilla Pohjanmaalla, sillä mukulan kehitys on vielä pahasti kesken, ja kuivuus on jo verottanut muutenkin kasvustojen kuntoa.

Syysviljojen puinnit jo paikoin tehty 

Rukiin puinnit ovat loppusuoralla maan eteläosissa, mutta Keski-Suomessa rukiin puinteja vasta aloitellaan tällä viikolla. Viimeisten ruislohkojen puinnit ovat käynnissä Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Hämeessä. Syysvehnän puinnit ovat pisimmällä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa syysvehnästä on puitu 75-85 %. Maan keskiosissa syysvehnän puintien arvioidaan alkavan ensi viikolla. Puintikosteudet ovat olleet yleisimmin 17-20 %, mutta osassa puintieriä kosteudet ovat olleet 28-35 %. 

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa niin määrältään kuin laadultaankin. Ainoastaan Satakunnassa syysvehnäsadon laatu arvioidaan huonoksi. Puintien edetessä satoarviot ovat tarkentuneet, mutta tarkempia laatutietoja ei ole ollut vielä saatavilla. Eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella ruissatojen arvioidaan olevan 10-20 % tavanomaista parempia, Etelä-Pohjanmaalla jopa 50 % parempia. Syysvehnän sadon arvioidaan olevan Satakunnassa 10 % ja Etelä-Pohjanmaalla 20 % keskimääräistä parempi.  

Kevätviljojen puinnit alussa

Kevätviljojen puinteja on vasta aloiteltu. Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Pirkanmaalla ohrista on puitu kolmannes ja Etelä- ja Keski-Suomessa 5-20 %. Muualla puinnit ovat vasta käynnistyneet. Kaurasta on puitu Pirkanmaalla ja Hämeessä 10-20 %, mutta Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella vasta 3-10 %. Maan keskiosissa kauran puintien arvioidaan alkavan tämän tai ensi viikon aikana. Ohran ja kauran puintikosteudet ovat olleet vaihtelevia, 15-30 %. Aivan ensimmäisiä kevätvehnäkasvustoja on puitu Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla. 

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Keskikesän kuivuus kutisti satonäkymät hyvistä keskinkertaisiksi tai hieman keskinkertaista heikommiksi. Kevätviljojen sadon laatu arvioidaan tässä vaiheessa vielä useimmilla alueilla tyydyttäväksi. 

Kevätrypsin ja -rapsin puinteja ei ole vielä päästy aloittamaan. Puintien arvioidaan alkavan kahden tai kolmen viikon kuluessa. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Tuholaiset ja kuivuus ovat aiheuttaneet kevätöljykasveille suurimmat satotappiot. Monilla alueilla sato on jäämässä puoleen ja parhaimmallakin alueella Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sato on jäämässä 80 %:iin alueen keskimääräisestä sadosta. Sadon laatu vaihtelee huonosta tyydyttävään.  

Ensimmäiset härkäpavut on puitu Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Härkäpavun sadon arvioidaan jäävän välttäväksi koko maassa. Pirkanmaalla härkäpapusato on jäämässä jopa alle puoleen tavanomaisesta. Kuivuus pysäytti härkäpavun kasvun, minkä takia satomenetykset ovat merkittäviä. Herneen puinnit on saatu päätökseen ainoastaan osassa Varsinais-Suomea. Muualla herneen puinteja ei ole vielä aloitettu. Herneen puintien arvioidaan vievän syyskuun puoliväliin asti. 

Kuminan puinnit on saatu päätökseen Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Myös Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa puinnit ovat päättymäisillään. Osassa Satakuntaa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla kuminasta on puitu noin puolet. Pohjois-Pohjanmaalla kuminan puintien arvioidaan alkavan ensi viikolla. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lähes koko maassa. 

Siemennurmien puinnit on saatu lähes päätökseen Etelä-Suomessa. Siemennurmien puinnit ovat pahiten kesken Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa timoteikasvustoista on puitu vasta 10-30 %. 

Syyskylvöt aivan alussa

Kuivuus ja toisaalta viime päivien sateet ovat hidastaneet syyskylvöjen käynnistymistä ja etenemistä. Pohjanmaan rannikkoalueella syysöljykasvien on saatu päätökseen ja myös muualla Pohjanmaalla kylvöjä on aloiteltu. Pohjois-Pohjanmaalla puolet ruisalasta on kylvetty ja muualla Pohjanmaalla aiotusta ruisalasta on kylvetty vasta 10 %.  Syysöljykasvien kylvöalan arvioidaan pienenevän. Rukiin alhainen hinta puolestaan jarruttaa kiinnostusta ruisalan lisäämiseen. 

Sateet tervetulleita nurmille

Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi nurmien (säilörehunurmet, laitumet, odelmat ja viherlannoitusnurmet) kasvu on ollut heikkoa etenkin rannikkoalueilla. Viime päivien sateet ovatkin olleet tervetulleita kasvua edistämään, jotta säilörehunurmista saataisiin korjattua kolmas sato. Etelä- ja Länsi-Suomessa 50-75 % tiloista suunnittelee korjaavansa kolmannen sadon säilörehunurmista. 

Parhaimmat säilörehusadot on tähän mennessä saatu Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla, jossa säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan 80-100 % keskimääräisestä.  Huonoimmaksi säilörehusato on jäämässä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, jossa säilörehun kokonaissadon arvioidaan jäävän noin puoleen keskimääräisestä ja sadon arvioidaan riittävän vain välttävästi sisäruokintakaudella. Säilörehun laadun arvioidaan jäävän keskimääräistä heikommaksi Varsinais-Suomessa. Pohjois-Savossa osalla tiloista säilörehun laatu sen sijaan arvioidaan tavanomaista paremmaksi. Sateita ja lämpöä tarvitaan vauhdittamaan nurmien kasvua kasvukauden lopussa, jotta sisäruokintakaudelle tarkoitetun säilörehun syöttöä ei tarvitse aloittaa ennenaikaisesti ja säilörehuvarastoihin saataisiin vielä täydennystä. 

Halla tuhonnut perunakasvustoja Pohjanmaalla

Pohjanmaalla perunakasvustoja ovat kurittaneet kuivuus ja elokuun alun halla. Pahimmat hallatuhot ovat Suupohjan alueella, jossa paikoin kaikki perunan varret ovat kuolleet. Varasto-, siemen- ja tärkkelysperunan satojen arvioidaan jäävän Etelä-Pohjanmaalla 20-30 % ja muualla Pohjanmaalla 10-15 % keskimääräistä pienemmäksi. Kuivuus on alentanut mukulalukua ja aiheuttanut epätasaisuutta mukuloiden muodostukseen. Myös Satakunnassa kuivuus on verottanut perunasatoa, ja sadon arvioidaan jäävän välttäväksi. Perunasadon laatu arvioidaan normaaliksi. Viime päivien sateet voivat vielä parantaa sadon määrää hallalta säästyneissä kasvustoissa, joissa ei ole aikaisia lajikkeita. Siemenperunan sadonkorjuun arvioidaan alkavan ensi viikolla ja tärkkelys- ja varastoperunan kahden viikon kuluttua. 

Sokerijuurikaskasvustot ovat edelleen hyvässä kasvussa Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa ja Hämeessä, jossa sokerijuurikassadon arvioidaan muodostuvan hyväksi. Pohjanmaalla sokerijuurikaskasvustot ovat perunan tavoin kärsineet kuivuudesta. 

Marjakausi jatkuu

Marjojen satokausi jatkuu edelleen. Pieniä eriä mansikkaa on valmistumassa satotaimilla istutetuissa kasvustoissa. Myös vadelman poiminta jatkuu. Herukoiden sadonkorjuu on pääsemässä täyteen vauhtiin maan keskiosissa. Vaihtelut alueittain on suuria niin sateiden kuin sadon kypsymisen osalta. Joillakin alueilla on tullut runsaitakin sateita, mutta yleisesti kärsitään kuivuudesta. Sadon kypsyminen on ollut hitaan puoleista, koska korkeita lämpötiloja ei ole ollut. Toisaalta marjat ovat saaneet kypsyä rauhassa ja ne ovat kehittyneet mehukkaiksi ja maukkaiksi. 

Varastovihannekset ovat hyvässä kasvussa Ahvenanmaalla ja siellä varastovihannesten sadon arvioidaan muodostuvan hyväksi. Varastovihannesten kasvu ja kehitys on vielä kuitenkin pahasti kesken. Sateita tarvitaan vauhdittamaan vihannesten kasvua. 

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Junnola 040 537 3453 

Pirkanmaa, Teemu Rekola 043 825 0545, Sari Hiltunen 050 561 8369

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja  Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava tiedotteemme julkaistaan tiistaina 17.9.  

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.