Monien mahdollisuuksien Ukraina

Tilan navetta, jossa oikeassa siivessä noin 250 lehmää, keskellä lypsyasema ja vasemmassa siivessä ensivuonna 250 lehmää.
Ukrainalla on rikkaat luonnonvarat ja maaperä on hedelmällistä. Ukrainassa onkin lähes kolmasosa maailman ns. mustan mullan maasta. Viljelty peltoala on maailman suurimpia, mutta viljan tuotanto hehtaaria kohden on huomattavasti alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Maatalous on kärsinyt investointien puutteesta. Maatalousmaan ostaminen ei ole toistaiseksi ollut mahdollista ulkomaalaisille.(kuva 2)
 
(Kuva 2: Ukrainalaisia peruslohkoja)
 
Ukrainalainen maatalous painii ehkä vielä suurempien ongelmien kanssa kuin omamme. Tilakoon kehitys on ollut samansuuntaista kuin meillä eli pienet tilat ovat lopettaneet. He ovat vuokranneet tilansa yhä enenevässä määrin Saksasta ja Aasiasta tuleville sijoittajille. Paikallisten mielestä tällä hetkellä kasvinviljely; vehnä, maissi, auringonkukka, on ainoa kehittyvä tuotannon ala Ukrainan maataloudessa. Maitoa ja lihaa ei ole mahdollista viedä ulkomaille ja kotimaassa suurella osalla kuluttajista ei ole varaa ostaa ko. tuotteita. 
 
Kun ajelee Kiovasta etelään ns. mustan mullan alueelle, alkavat kotimaan isotkin peltoaukeat tuntua pieniltä. Molemmilla puolen tietä aukeaa silmänkantamattomiin hyvin hoidettuja peltoja. Noilla lohkoilla tarvitaan oikeasti ajo-opastinta!
 
 
Tutustuimme lähellä Monastyryshchen kylää sijaitsevaan tilaan, jonka isäntä, Ivan Popik (kuvassa), oli ostanut tilan noin 10 vuotta sitten. Hän on pikkuhiljaa vuokrannut pieniä lopettavia tiloja, kasvattaen peltoalan noin 2 000 hehtaariin. Pellon vuokrahintaa hän ei suostunut sanomaan, vaan totesi, että se riippuu niin monesta asiasta. Tällä hetkellä tilalla oli noin 850 nautaa, josta lypsyssä olevia lehmiä oli noin 250, lisäksi tilalla oli noin 3000 sian yhdistelmäsikala. Tilalla oli 70 työntekijää joista 30 työntekijää olivat kasvinviljelysssä/koneenorjauksessa ja loput 40 työntekijää olivat kotieläintöissä. Keskimääräiseen suomalaiseen tehokkuuteen verrattuna tilalla oli vähintään kaksinkertainen määrä työntekijöitä.
 
Työntekijän palkka tilalla oli noin 300 euroa kuussa. Työnantajan sivukulut olivat noin 46 %. Ukrainassa vallitsee edelleen vahva vaihdantatalous, osa työntekijän palkasta maksetaan tilan tuotteilla.
 
Maitoa tila on tuottanut kolme vuotta. Tulevana vuonna on tarkoitus tuplata lehmämäärä. Tällä hetkellä lehmien päivätuotos oli noin 14 litraa ja tuottajahinta noin 36 snt. litra. Isännän mukaan heillä panostetaan enemmän kestävyyteen kuin korkeaan tuotokseen. Maidon laatua tila tarkkaili päivittäin, bakteerien ollessa noin 25 000 kpl. Vastaan ottoraja meijerillä oli 150 000 kpl. (kuva 1)
 
Kaikesta näki, että vanhaa neuvostoaikaista rakennus- ja konekantaa käytetään hyväksi niin pitkään kuin mahdollista. Suuriin kertainvestointeihin ei ole varaa. Syy löytyy lainarahan hinnasta, korko on noin 30-35% ja takaisinmaksuajat ovat lyhyet. Maan inflaatio on varsin maltillista. Tallettaja saa pankista rahalleen noin 10% tuoton. Tilan viimeisimmät hankinnat olivat uusia ja isoja "länsikoneita", konevaraston nurkalla oli mm. uusi JD R8335.
 
Lyhyen matkan aikana sai jonkinlaisen käsityksen siitä, miten eri lailla asiat Ukrainan eri alueilla ovat. Kiova, maa maan sisällä, kuten paikalliset totesivat, on ulospäin vauraampi kuin oma pääkaupunkimme. Kun siirtyy pääkaupungista 200 km sivuun maaseudulle, on kuin tulisi toiseen maailmaan. Kyläläiset kokoontuvat aamuisin myymään tai vaihtamaan muutaman kilon lihaa, kasviksia tai maitoa johonkin muuhun tarpeellisen.
 
Mielestämme suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia löytää liiketoimintamahdollisuuksia maatalouden ja siihen liittyvien toimintojen piiristä. Maatalous tarvitsee tietotaitoa, koneita ja rakennuksia toimiakseen tehokkaammin. Teknologiaa ja osaamista tarvitaan myös terveen ja turvallisen ruoan tuotannossa. Nyt osa tuotannosta ei ole markkinakelpoista länsimarkkinoille.
 
Maailman suurimpiin viljanviejiin kuuluvan Ukrainan maatalous on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Suurten tilojen tuotanto viedään ulkomaille, eivätkä pienet tilat pysty tyydyttämään kotimaista kysyntää. Suuri osa ukrainalaisten ostamista elintarvikkeista on tuotu ulkomailta. Tämä tulee olemaan maailman maatalouspolitiikassa hankala kysymys. Varsinkin vaurastuvat aasialaiset valtio tarvitsevat lisää elintarvikkeita ja ne valtaavat tuotantoa esim. Ukrainasta ja vievät tuotteet kotimaan markkinoille.  
 

Agro-Expo 

 
Matkan aikana vierailimme myös Agro-Expo -näyttelyssä Kiovassa. Näyttely olisi iso verrattu esim. kotimaiseen Farmari-näyttelyyn. Vuonna 2012 näyttelyssä oli ollut 1522 näytteille asettajaa 33 eri maasta. Näyttelyvieraita oli ollut noin 120 000. Näytteilleasettajien suurin ongelma oli kielitaito, varsinkin englannin osalta. (kuva 4)
 
(Kuva 4: Koneita Agro-Exposta)
 
Näyttelyn merkittävin anti oli huomata ”idän koneiden” tekninen kehitys sekä niiden viimeistellympi ulkoasu. Hinnaltaan ko. koneet ovat kilpailukykyisiä. Varsinkin tekniikaltaan yksinkertaisen koneet voisivat olla potentiaalisia myös Suomen markkinoilla. 
 
Näyttely järjestetään vuosittain toukokuun lopulla. Sinne on helppo lentää Helsingistä, josta on päivittäin suora lento Kiovaan (2h). Näyttely sijaiseen kaupunkialueella ja pääportin edessä on metroasema. Metrolla liikkuminen Kiovassa on nopeaa verrattuna esim. taksiin. Lisäksi metro on erittäin halpa liikkumisväline, metrolippu maksoi 20 snt. (kuva 5)
(Kuva 5: Ukrainalaista rakennussuunnittelua)
 

Lisätietoa ja teksti

Risto Savolainen ja Matti Viinikainen, valtakunnalliset strategisen suunnittelun ja talouden huippuosaajat ProAgrialla
 
 
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.