Ei sada sisälle!

Rakennusmiehet ovat kesälomalla, mutta silti työmaalla tapahtuu koko ajan. Alkuviikko kului valmistellen lietekuilujen pohjavalua. Hiekkaa piti aina vaan siirtää makuuparsien alle ja valutusaltaiden pohjaa oli nostettava ennen valua. Betoniauto oli tilattu tiistaiksi kello 13. Juuri ja juuri siihen mennessä kuvittelimme olevamme valmiita valuun, kunnes tuli ilmoitus, että auto tulisikin tuntia aiemmin. Iso pumppuauto oli mennyt rikki, joten joutuisimme pärjäämään  pelkän oman rupusakin lisäksi vielä hieman vaatimattomalla pumppauskalustollakin. Jännäksi meni onnistuisiko homma ja ehtisimmekö saada paikat valmiiksi ennen autojen tuloa.


Pohjat saatiin kuin saatiinkin valukuntoon. Valutusallas valuvuorossa.


Juniori tärylätkän ohjaimissa.

Kiirettä piti ja veronsa hoppu vaati. Olimme isännän kanssa muutaman päivän melkoisen huonossa kunnossa, kun emme juoneet tarpeeksi valupäivänä. Nestehukkaa ei sovi vähätellä, sen on jo useampi kokenut tällä työmaalla. Ihmekös tuo, koska rakennuspaikalla on ollut melkoisen kuumaa ja paahteista. Vichyä kului. Isäntä totesi kuitenkin homman päätteeksi, että hämmästyttävän hyvä lopputulos, kun ottaa tekijät huomioon.

Katon asennus oli vuorossa torstaiaamuna ja ehdimme siis saada valmiiksi kaikki ne valut, jotka olisi ollut vaikea tehdä katon ollessa paikallaan. Toki vielä jää makuuparsien ja lattioiden valut, joten niistä hommista ei vielä päästy eroon. Katto alkoi nousta ripeää tahtia ja puolet katosta oli paikallaan ensimmäisen asennuspäivän jälkeen.


Ensimmäinen katon asennuspala nousee.


Palapelin ensimmäinen pala paikallaan. Aika monta vielä jäljellä.


Ensimmäisen päivän katontekokeli oli ihanteellinen pilvipouta.


Päivän lopussa keli rupesi muuttumaan epävakaaksi.

Toisen asennuspäivän keli oli haastavan sateinen. Siitä huolimatta kattopalat olivat paikallaan toisen asennuspäivän jälkeen.


Palapeli koossa. Taas rakennuksen näkö muuttui ja sisätilat pimenivät.


Katon sisäpinta on tasainen ja rakenne tuulettuva.

Asennus jatkui saumojen viimeistelyllä ja päätypeltien asennuksella. Räystäspellit asennetaan myöhemmin, kunhan ensin selvitämme millaiset pellit siihen tulee. Vaihdoimme suunnitelmaa, koska tuntui turhalta katkaista  pitkiä kattoparruja. Saisimme siten hieman pitemmät räystäät, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa oli. Jossakin vaiheessa räystään mitta oli muuttunut 80 sentistä 66 senttiin puukaarien valmistajan suunnitelmissa ja kattovalmistaja oli tehnyt katon lyhemmillä räystäillä. Kuitenkin parrut olivat niin pitkät, että alkuperäinenkin mitta olisi mahdollista säilyttää.


Päätypeltien asennusta.

Ilmanpoistohormien asennuksen tekivät katonkokoajat, sillä niiden vesieristys kuului kattourakkaan.


Ilmanpoistohormien asennus vaiheessa.

Oman porukan homma jatkui viikonloppuna ritiläpalkkien asennuksella ja niiden alle tulevien rautapalkkien sovituksella ja asennuksella. Harri teki kovan työn leikatessaan lietekuiluelementteihin reikiä moottorisahan timanttileikkurilla. Homma sujui, kunhan vesi kulki terälle. Palkkien asennus sujui joutuisasti joka paikan pikkuapurilla. Navetan pienkuormaaja tuntuu olevan aina jossakin muualla kuin navetassa. Askareitten aikaan kaikki tarvitsisivat konetta. Miten ilman sitä on ollenkaan pärjätty?


Joka paikan pikkuapuri taipuu moneen käyttöön.


Ritiläpalkit ja lietekuilujen seinät kestävät 3 tonnin akselipainon.


Ritiläpalkkien alle tuli vesiletkut kolinan estämiseksi.

 

Julkaistu 7.8.2011

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.