Aina ei voi olla hyvä vuosi

Tänä vuonna viljelyssä oli siemenohraa 19 hehtaaria, siementimoteita 11 hehtaaria ja kesantoa 2 ha. Kasvukausi oli lämpösummaltaan pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, arviolta pari viikkoa keskiarvoa jäljessä. Siinä muistutus siitä, että keskiarvoa ei voi aina vain ylittää. Sademäärä oli korkein omassa mittaushistoriassani eli 216 millillä (204 mm, v. 2008) heinäkuun loppuun mennessä. Kylvöt tehtiin matalaan (2 cm), koska kosteuden puutetta ei tänä vuonna kylvöaikaan nähty. 
 
Vaikka sadanta oli kovaa ennen elokuuta, ei se olisi haitannut niin paljon, jos lämpöä olisi ollut enemmän. Esimerkiksi lohkolla, jossa metsä reunustaa sen eteläpuolta, ohrakasvusto on vain 10 cm korkea ensimmäiset kuusi metriä, kun taas siitä 20 m päässä kanavan reunassa kasvusto on hyvä. Jos lämpöä olisi ollut enemmän, metsän reuna olisi kuivunut paremmin ja kasvusto olisi ollut siellä hyvää. Kuinka hyvää kanavan reuna olisi silloin ollutkaan!
 
Viljelykierto sekä tihennetty salaojitus (joita 13 ha:lla) paransivat vesitaloutta selvästi. Niihin sijoitetut eurot toivat parhaan tuoton tänä vuonna. 
 

Kylvöt

 
Ohra kylvettiin hyvin myöhään eli 18.6. Maa muokattiin lautasäkeellä kahteen kertaan ja kylvö tehtiin nelimetrisellä Rapidilla. Syyn myöhäiseen kylvöön varmaan arvaattekin. Tänä vuonna urakoitsijat hoitivat kylvöni kokonaan, itse keräsin vain 6 m3 kiviä.
 
Kylvätin ohran tosi matalaan (1-2 cm) ja oraat lähtivät kohtuullisen nopeasti kasvuun (alle 7 vrk), ja märkyyteen nähden yllättävän tasaisesti. Itämättömiä siemeniä ei jäänyt kuin moneen kertaan kylvökoneella tallattuihin paikkoihin, joita oli onneksi vain muutama aari. 
 
Jätin jyräyksen tekemättä, se oli kasvukauden paras viljelytekninen ratkaisu. Jyräyksen jäljet näkyvät tänä vuonna, eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Katsotaan sitten puintien ja puimurin sisältä löytyvien kivien jälkeen pitääkö mielipidettä muuttaa. 
 
Keskimäärin kylvin Einar-ohraa 218 kg/ha, eli 550 orasta/m2, tähkiä oli noin 600 kpl/m2. Timotein olin perustanut vuonna 2013 määrällä 4,4 kg/ha. Typpeä annoin ohrille 93 kg/ha, josta tuli naudan lietelannassa 36 kg/ha (20 m3/ha syksyllä), jonka urakoitsija levitti ja loput Yara Hiven salpietarista tai Yara Hiven NK2:sta, joita käytin keskimäärin 200 kg/ha. Timoteille typpimäärä oli 71 kg/ha, joka tuli Hiven PE4:stä tai Hiven NK 2:sta määrällä 320 kg/ha aikaisimmalla nurmen lannoitusajankohdalla ikinä, eli 25.4. 
 
Annoin fosforin ohralle naudan lietelannassa. Käytin siten hyödyksi fosforin karjanlantapoikkeusta, mikä mielestäni on tarpeen. Fosforimääränä oli siten ohrilla kokonaisuudessaan 15 kg/ha ja nurmille keskimäärin 3 kg/ha. Myös peltojeni kaliumin puute tulee naudan lietelantaa käyttämällä hoidettua paremmin, ja sen levitysmääräksi tuli ohrilla 63 kg/ha ja timoteilla 33 kg/ha. Karjanlantaa hyödyntämällä kasvustot ovatkin olleet satopotentiaaliltaan paljon paremmat.
 

Kasvinsuojelu

 
Rikkakasvit torjuin itse ohralta 6.7. seoksella Tooler Heavy 50 g/ha + Moddus 0,2 l/ha. Lisäksi annoin Multiplea 1 l/ha tai Zoomia 1,5 l/ha. Kasvustot olivat korrenkasvuvaiheen alussa kylmyyden ja märkyyden takia vaaleita ja tautia oli jo toiseksi ylimmässä lehdessä. Sen takia levitin tautiainetta 22.7., aineina Prosaro 0,4 l/ha + Comet Pro 0,2 l/ha, minkä lisäksi osalle tuli Entire 1,8 l/ha ja toiselle osalle Gramitrel 1,9 l/ha. Vaikka kylvö oli myöhäinen, en voinut jättää tautia torjumatta, mutta jätin kuitenkin korrenvahvistajan pois, koska en halunnut myöhentää puintiaikaa yhtään enempää. 
 
Ruiskututin siementimotein lakoa vastaan 22.5. Moddus M:llä 0,6 l/ha ja samalla meni Zoomia 0,9 l/ha. Timotein ruiskutti urakoitsija leveämmän työleveyden sekä GPS-ohjauksen takia, se takasi tasaisemman ruiskutusjäljen. Kasvinsuojelun vaikutukset olivat erinomaiset, etenkin ohralla lehtilannoitteiden osalta. Varsinkin mangaanin vaikutus näkyi parissa päivässä, koska peltojen pH on 7,0.
 

Kasvustot

 
Kasvustot pysyivät hyvin pystyssä. Tuplalannoitukset päisteissä eivät olleet laossa, mutta multaisimmilla paikoilla ohrilla on pieniä aarin lakoja ja nurmilla pyörteisyyttä neljänneksellä alasta. Lannoitustaso ja korrenvahvistus olivat siten aika kohdillaan. Kasvuston pituuskin on hyvä (90 cm). Kasvukauden hyvän sadekertymän ansiosta ohrat pystyivät kasvamaan pituutta, joka on hyvä asia sadonmuodostuksen kannalta. Jyvät täyttyvät koko kasvin yhteyttämistuotteilla, ja jos kasvi on lyhyt, jää yhteyttämistuotteiden määrä vähäiseksi, ja siten tähkän jyvät jäävät pieniksi ja lukumäärältään vähäisiksi. 
 
Kasvitauteja näkyi ennen tautiruiskutusta paljon, mutta tällä hetkellä niitä ei vielä ole liikaa, torjunta tehoaa edelleen. Tähkäkoko on pienempi kuin normaalisti, sillä tähkissä on pääsääntöisesti 42-48 jyvää ja yli 50 jyvän tähkät uupuvat. Jyväkoko vaikuttaa tyydyttävältä tämänvuotiseksi. Viljelykierto, hivenravinteet ja oikea-aikainen tautitorjunta varmistavat laadukkaan sadon haasteellisissa olosuhteissa.
 
Timoteilla tähkät olivat kaikkien aikojen pisimpiä, pääsääntöisesti yli 10 cm ja kasvustot ovat yli 130 cm, koska käytin väkilannoitetta reilusti, N 71 kg oli kolmanneksi korkein taso viljelyhistorian aikana. 
 
Satomäärät sitten seuraavassa lehdessä, jos päästään puimaan tänä vuonna...
 
 

Jaa

Facebook Comments Box