Nykyaikainen hedelmänviljely Suomessa

Rubinola

Nykyaikainen hedelmänviljely Suomessa

Koko maassa oli vuonna 2019 yhteensä 687 ha omenaviljelyä, tästä alasta 201 ha (47 %) oli Ahvenanmaalla. Omenatuotannon kokonaissato oli samana vuonna 8094 tonnia, josta 6161 tonnia (73 %) kerättiin Ahvenanmaalta. 2000-luvun alkupuolelta lähtien, ainakin Ahvenanmaalla, suurin osa istutuksista tehdään nykyaikaisella tiheäistutusmenetelmällä. Innoitus tähän on tullut etenkin Hollannista ja Belgiasta, näistä maista tulevat myös puuntaimet tänä päivänä.

Ensimmäiset tiheäistutukset omenalla tehtiin Ahvenanmaalla perusrungolle B9 tai MM106. Ruotsalaiset neuvojat, joihin oltiin siihen aikaan yhteydessä, olivat sitä mieltä että perusrunko M9 jota tavallisesti käytettiin Keski-Euroopassa ei olisi talvenkestävä Ahvenanmaalla. Myöhemmin kävi ilmi, että B9 oli useampi haittapuoli, se on muun muassa hyvin altis hedelmäpuun syövälle (Nectria ditissima) ja sillä on tapana kasvattaa iso määrä juurivesoja. MM106 taas kasvaa hiukan liian voimakkaasti, jotta se soveltuisi menetelmään, jossa puut ovat ainoastaan 80–90 cm etäisyydellä toisistaan, eli noin 2500-3000 tainta/ha. MM106 on myös altis kuorimädälle (Phythophtora cactorum) jos maa on märkä. Keskusteltuaan hollantilaisten neuvojien kanssa pari viljelijää uskalsi kokeilla perusrunkoa M9. Tästä alkoi suuri menestystarina, talvenkestävyys ei tavallisesti ole ongelma Ahvenanmaalla, ja sato on korkeampi kuin B9.

Aluksi omenapuut istutettiin 4 m rivivälillä ja oma tukikeppi jokaiselle puulle, mutta alan kehitys on ollut nopea ja tänä päivänä melkein kaikki istutukset tehdään säleikkömenetelmällä. Säleikkö koostuu tukevista tolpista noin 6 metrin välein, tolppiin on kiinnitetty vaijeri. Rivien päädyissä vaijeri on ankkuroitu maahan. Bambukeppejä on kiinnitetty vaijeriin ja niihin puut kiinnitetään. Riviväli on tänä päivänä noin 3,5 m. Jotta varjostusta ei olisi liikaa niin puut pidetään matalina, maksimikorkeus on 2,5 m talvileikkauksen jälkeen. Parempi viljelytekniikka yhdessä uusien lajikkeiden kanssa (mm. Rubinola, Santana & Rubinstep) on tehnyt sen, että keskisato hehtaarista on Ahvenanmaalla noussut 10–12 tonnista vuonna 2010 yli 20 tonniin vuonna 2019. Manner-Suomessa kehitys ei ole ollut yhtä nopea ja Luken tilastojen mukaan vuonna 2019 Manner-Suomen keskisato oli noin 5 tonnia/ha ja Varsinais-Suomessa missä noin 40 % Manner-Suomen omenaviljelyalasta sijaitsee, sato oli noin 7,6 tonnia/ha.

Myös kasvinsuojelussa kehitys on ollut nopea ja nykyään periaatteessa kaikki hedelmät viljellään IPM-menetelmin (= Integrated Pest Management), tämä tarkoittaa, että kaikki torjuntatoimenpiteet tehdään ainoastaan tarvittaessa. Tarpeen toteemisessa käytetään mm. ennusteohjelma Rimproa, jonka avulla saadaan mm. ennusteet omenanruvelle (Venturia inequalis), omenakääriäiselle (Cydia pomonella), härmälle (Phodosphaera leucotricha) sekä hedelmäpuunsyövälle (Nectra ditissima). Pihlajanmarjakoin esiintyminen todetaan feromonipyydyksillä. Erikoisviljelmillä kasvinsuojeluaineiden tarjontaa supistuu koko ajan, tämä koskee valitettavasti myös hedelmänviljelyä. Monelle tärkeälle kasvinsuojeluaineelle on jouduttu hakemaan hätälupa viimeisten vuosien aikana

Iso osa Ahvenanmaan omenasadosta varastoidaan ULO (=Ultra Low Oxygen)-varastoissa, täällä omenat säilyvät jopa 6 kk sadonkeruun jälkeen. Viimeiset omenat myydään tavallisesti maaliskuussa.

Päärynänviljely on kasvanut Ahvenanmaalla viimeisten vuosien aikana ja tänä päivänä viljely pinta-ala on 15–20 ha ja nousussa. Ahvenanmaalaiset päärynät ovat olleet hyvin suosittuja kuluttajien joukossa. Tavallisesti koko vuosisato noin 200 tonnia on myyty loppuun vain parissa viikossa syys-lokakuun aikana. Päärynää viljellään samanlaisella säleikkömenetelmällä kuin omena. Päälajikkeet ovat Clara Frijs ja Concorde. Aivan uusi hedelmälaji Ahvenanmaalla tulee olemaan luumu, ensimmäiset kaupalliset luumupuut suunnitellaan istutettavaksi keväällä 2021.

Uusia omena-, päärynä- ja luumulajikkeita on testattu Ålands Hushållningssällskapetin testiviljelmällä vuodesta 2012. Testiviljelmällä arvioidaan lajikkeiden satopotentiaalia, laatua, taudinkestävyyttä sekä varastointikestävyyttä ja tämän jälkeen viljelijät saavat raportteja mitä lajikkeita suositellaan. Vuonna 2019 istutettiin pari aprikoosi- ja pluotipuun lajiketta. Ensimmäinen sato saadaan toivottavasti kaudella 2021!

 

Pernilla Gabrielsson, trädgårdsrådgivare, Ålands hushållningssällskap

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa