Puutarha-ala on monella tapaa uuden edessä

Puutarha-ala on monella tapaa uuden edessä.

Tästä piti tulla kasvinsuojeluaiheinen blogikirjoitus. Otsikko sopisi siihenkin, kun ajatellaan EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitetta vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä. Se aihe jää kuitenkin toiseen aikaan, toisille kirjoittajille.

Puutarha-ala on monella tapaa uuden edessä. Viimeisen vuoden aikana koronapandemia on vienyt suurimman huomion, mutta toimintaympäristössä on tapahtumassa muitakin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla alan toimintaan. Osa muutoksista etenee ainakin aluksi hitaasti, osaan on mahdollista jollain tavalla vaikuttaa poliittisesti, jotkut vaativat hyvää ennakointia tai sopeutumista.

Koronapandemia nosti karulla tavalla esille alan riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta. Työvoiman saanti ei kuitenkaan ole ollut ilman pandemiaakaan itsestäänselvyys eikä pelkästään suomalaisten tilojen ongelma, vaan koko läntisen Euroopan keskinäistä kilpailua synnyttävä haaste. Koronapandemia saattaakin kiihdyttää automaation kehitystä käsityövaltaisiin työvaiheisiin. Ensimmäinen suomalainen mansikanpoimintarobotti onkin jo kehitystyön alla. Yleisesti yksitoikkoiset, raskaat ja ihmisille vaaralliset työt on eri tuotannonaloilla pyritty koneistamaan ja automatisoimaan. Alussa tekniikka on kallista ja kömpelöä, mutta tekninen kehitys on nykyään nopeaa ja sarjatuotanto yleensä laskee hintoja. Tulevaisuudessa tiloille ei ehkä tarvita niin paljon käsipareja, vaan vähemmän, mutta entistä koulutetumpaa työvoimaa.

Edellisessä blogipostauksessa esiteltiin Suomen kasvihuonetuotannon kehitystä. Kasvihuone- ja tunnelituotannon huolena on kasvuturpeen saatavuus jatkossa, kun turpeen nosto energiakäyttöön ollaan ajamassa alas. Korvaavien kasvualustojen kehittäminen ja niiden hankinta ei ole ongelmatonta. Vaikka esimerkiksi rahkasammal on toimiva komponentti kasvualustassa, myös sen nostolla voi olla erittäin haitallisia ympäristövaikutuksia, jos se toteutetaan huonosti ja väärällä alueella. Kasvihuonetuotanto on Suomessa innovatiivinen ala, joten kasvualustaongelmakin todennäköisesti ratkaistaan.

Ratkaisu voisi löytyä vaikkapa nosteessa olevan kiertotalouden piiristä. Kiertotalous sinänsä ei ole puutarha-alalle uutta, kasvinjätteet on kierrätetty kompostiksi ja oma tai naapurin karjanlanta lannoitteeksi. Kun materiaalien kysyntä kasvaa ja neitseellisten materiaalien määrä maapallolla hupenee, on luontevaa, että katse kääntyy jätteisiin tai paremminkin sivuvirtoihin. Nykyaikainen kiertotalous pyrkii jalostamaan sivuvirroista lisäarvotuotteita. Kiertotalous voi tuoda puutarha-alalle uusia innovaatioita ja toisaalta tarjota kanavia hyödyntää nyt jätteeksi päätyviä raaka-aineita. Fazer tekee kaurankuorista ksylitolia ja leipäpusseja – mitähän saisi tehtyä vaikkapa sipulinkuorista?

On ollut mielenkiintoista seurata, miten ilmastonmuutos on viimein noussut yleiseen keskusteluun. Opiskelin ympäristötieteitä 2000-luvun alussa ja ilmastonmuutos oli keskeinen aihe opinnoissa, mutta hyvin harvoin uutisissa. Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja sopeutumisen tärkeydestä puhuttiin luennoilla, mutta yhteiskunnat toimivat hitaasti isojen, vaikeasti hahmotettavien muutosten edessä. Ilmastonmuutos ei ole suoraviivaista ilmaston lämpenemistä, ja Suomen ilmastossa se voi olla vaikea havaita suuren luonnollisen vaihtelun takia. Aikasarjat kuitenkin osoittavat, että kasvukaudet ovat jo pidentyneet ja lämpösummat kasvaneet. Valon määrä ei kuitenkaan muutu, joten kasvit eivät välttämättä hyödy pitkistä lämpimistä syksyistä. Kevättalven valon hyödyntäminen taas vaatii kasvihuoneita.

Globalisoituneessa maailmassa asioilla on monimutkaisia yhteyksiä. Kun appelsiiniviljelmiä vaivaa hankala kasvitauti, voi korvaavien mehuraaka-aineiden, kuten mustaherukan kysyntä kasvaa. Kun kasvomaskien kysyntä viime keväänä kasvoi, samasta raaka-aineesta valmistettujen harsojen saatavuus heikkeni. Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota 2014 sotkivat joksikin aikaa Euroopan tuoretuotteiden markkinat EU:n ja Venäjän välisten pakotteiden vuoksi ennen kuin uusi tasapaino löytyi. Brexit on jäänyt uutisissa koronan jalkoihin, mutta se vaikuttaa osaltaan työvoiman liikkuvuuteen ja elintarvikkeiden kauppaan Euroopassa.

Yritysten menestyksen taustalla on usein se, että orastavat uudet mahdollisuudet on havaittu ajoissa, niihin on uskallettu tarttua ja niistä on osattu luoda liiketoimintaa. Kyky ideoida ja toimia perinteisten toimintamallien ulkopuolella auttaa. Aina kokeilut eivät onnistu, mutta edelläkävijöitä tarvitaan. Ilman rohkeita kokeilijoita meillä ei olisi näin laajaa ja monimuotoista puutarhatuotantoa näillä pohjoisilla leveyspiireillä.

Uutta tietoa syntyy jatkuvasti ja se välitetään nopeasti. Heikkojen signaalien ja olennaisen informaation havaitseminen tietotulvasta on haastavaa. Jo pelkkä tiedonhallinta vaatii nykyään aikaa ja muita resursseja. Nopea tiedonvälitys ja valtava tietomassa haastavat myös asiantuntijoita. Kun lähes kaikki tieto on kenelle tahansa parin klikkauksen päässä, asiantuntijuus ei perustu enää vain siihen, että asiantuntija tietää asioita. Eri lähteistä ja eri aloilta tulevaa tietoa pitää pystyä yhdistämään laajoiksi kokonaisuuksiksi ja soveltamaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Näen asiantuntijan roolina myös toimimisen yrittäjän sparraajana ja näkökulmien avartajana.

Kirjoitan tätä blogitekstiä haikeudella ja kiitollisuudella, koska työsuhteeni ProAgriaan on päättymässä. Halusin tarttua melko yllättäen vastaani tulleeseen mahdollisuuteen, vaikka se vaatiikin joistakin tutuista asioista luopumista. Toimin jatkossakin suomalaisen puutarhatuotannon hyväksi, mutta toisenlaisesta näkökulmasta. Kiitän työnantajaani ProAgria Etelä-Savoa mielenkiintoisista ja vaihtelevista työtehtävistä sekä mahdollisuudesta kehittää omaa osaamistani monipuolisesti. Kollegoitani alueellisesti ja valtakunnallisesti kiitän kannustavasta ja positiivisesta työilmapiiristä. Työni ei myöskään olisi ollut mahdollista ilman asiantuntevia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on ollut hedelmällistä työskennellä.

Erityisesti haluan kiittää kaikkia asiakkaitani. Teidän kanssanne työskentely on ollut tämän työn suola ja sokeri. Voitte olla syystä ylpeitä siitä, mitä teette, ja kohdata tulevat haasteet ja mahdollisuudet pystypäin.

Mirja Tiihonen

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa