Istuttaisinko pensasmustikkaa?

Pensasmustikkaa viljellään meillä pääasiassa avomaalla mutta tulevaisuudessa myös entistä enemmän kuvankaltaisissa kevytrakenteisissa kasvutunneleissa

Pensasmustikan tuotanto kasvaa tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten kaikista marjakasveista maailmassa ja tuoretta pensasmustikkaa on saatavilla ympäri vuoden. Viimeisten viiden vuoden aikana pensasmustikan kokonaistuotanto maailmassa on kaksinkertaistunut ja ennusteiden mukaan tuotanto tulee taas tuplaantumaan seuraavien 7-10 vuoden kuluessa, jolloin pensasmustikoita tuotettaneen jo noin 2 miljardia kiloa. Pensasmustikan suosion kasvu on ollut valtavan nopeaa ottaen huomioon, että se ylipäätään otettiin viljelyyn vasta 1900-luvun alkupuolella.

Talvikuukausina pensasmustikan pääsatokausi on meneillään sen maailmanmarkkinoiden vientiherruudesta taistelevissa Chilessä ja Perussa mutta keväällä tuonti meille mm. Espanjasta ja Puolasta kasvaa. Suomeen tuodaan tuoretta pensasmustikkaa ehkä yllättäenkin eniten juuri kesäkuukausien aikana, sillä kotimainen tuotanto kattaa kokonaiskulutuksesta vain noin 15-20 %. Tällä hetkellä pensasmustikan viljelyinnostus on kuitenkin virinnyt uudestaan myös Suomessa ja kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuonnista tullaan korvaamaan kotimaisella pensasmustikalla ja erittäin hyvä niin. Kasvun varaa tuotannossa kyllä on, sillä jokaisen suomalaisen lautaselle riittää kotimaista pensasmustikkaa tällä hetkellä vain noin 30 g.

Viljelykasvina pensasmustikka on suhteellisen tuore tulokas, sillä pensasmustikka kesytettiin viljelykasviksi puutarhatuotantoon USA:ssa vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäiset luonnossa kasvaneet pensasmustikat otettiin viljelyyn ja aloitettiin systemaattinen lajikejalostus sekä viljelymenetelmien tutkiminen ja kehittäminen. USA:sta pensasmustikan viljely on levinnyt hiljalleen joka puolelle maailmaa ja eri viljelyolosuhteisiin on kehitetty useita satoja, ellei tuhansia erilaisia lajikkeita. Suomeen ensimmäiset pensasmustikat tulivat 1940-luvulla, mistä lähtien meilläkin on jalostettu muutamia pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita. Pensasmustikkaa on Suomessa tutkittu paljon ja tutkimusaiheet ovat vaihdelleet aina pensasmustikan kasvutunneliviljelystä sen terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Ammattimainen pensasmustikan viljely meillä alkoi käytännössä kuitenkin vasta 2000-luvun alussa, kun kotimaiset lajikkeet Aino ja Alvar laskettiin markkinoille. Kasvina pensasmustikka on meillä siis melko tuore.

Aino, Alvar ja NorthBlue-lajikkeet syysasussa

Pensasmustikka sopii terveystrendeihin

Pensasmustikka on yksi terveellisimmistä marjoista ja yksi eniten terveyttä edistäviä fenolisia yhdisteitä sisältävistä elintarvikkeista. Edelle kiilaavat oikeastaan vain marja-aronia, kaakaojauhe, ruusunmarja, metsämustikka sekä makeapihlaja. Tavallinen metsämustikka ja pensasmustikka ovat terveysvaikutuksiltaan käytännössä yhtä hyviä, vain koostumukseltaan hieman erilaisia. Maailmalla pensasmustikkaa myydään erityisesti juuri sen terveysvaikutusten avulla, sillä sen on todettu mm. alentavan kolesterolia ja korkeaa verenpainetta, suojaavan tulehduksilta ja syövältä sekä auttavan painonhallinnassa. Terveyshyötyjen lisäksi kuluttajat odottavat pensasmustikoiden olevan maistuvia, suuria, kiinteitä, pitkään säilyviä, tasalaatuisia ja ennen kaikkea rouskuvia ”crunchy”. Myös jalostajat yrittävät luoda entistä maistuvampia ja ennen kaikkea juuri rouskuvampia lajikkeita, sillä pensasmustikat kilpailevat maailmanmarkkinoilla erityisesti välipalatuotteiden kanssa.

Pensasmustikan viljely lisääntyy

Tietoa pensasmustikasta ja sen viljelystä on siis saatavilla mutta Suomeen kaivataan uusia, makeita ja ennen kaikkea suurimarjaisia lajikkeita. Viime aikoina viljelijät ovatkin ennakkoluulottomasti istuttaneet peltoon uusia lajikkeita, joten tulevaisuudessa saadaan näidenkin menestymisestä lisää tietoa. Lajikevalintaa tosin rajoittaa eniten talvenkestävyys, sillä kestäviä lajikkeita tänne pohjoiseen on saatavilla vain rajoitetusti. Talvenkestävyyden lisäksi lajikkeiden on oltava myös aikaisia, jotta pensasmustikkaa saataisiin markkinoille riittävän aikaisin, mielellään jo reilusti mansikan pääsatokauden aikana. Kasvutunnelituotannolla sadon kypsymistä voidaan pensasmustikalla aikaistaa merkittävästä ja monia tunnelipensasmustikkahankkeita onkin vireillä. Lajikevalinnan lisäksi pensasmustikan kasvupaikan kunnostamiseen pitää kiinnittää riittävästi huomiota, sillä vain harvoin sellaisenaan kasvinviljelyssä ollut peltomaa kattaa pensasmustikan tarpeet. Joissain tapauksissa viljelijät ovat avomaalla päätyneet jopa vaihtamaan pensasmustikan kasvualustan kokonaan, jolloin varmasti voidaan taata pensasmustikalle sopivat olosuhteet.

Periaatteessa markkinat ovat pensasmustikoille jo valmiina, se tunnetaan hyvin, sitä ei sekoiteta  enää metsämustikkaan ja viljelymenetelmissä tapahtuu koko ajan kehitystä. Jotta pensasmustikan tuotannosta saadaan yhä kannattavampaa, sen viljelyyn pitää panostaa viljelmän perustamisesta lähtien, sadontuottokykyä ylläpitäviä jokavuotisia leikkauksia ei saa unohtaa ja kasteluun ja oikeanlaiseen lannoitukseen pitää panostaa. Pensasmustikassa on valtavasti potentiaalia.

Pensasmustikkaa viljellään meillä pääasiassa avomaalla mutta tulevaisuudessa myös entistä enemmän kuvankaltaisissa kevytrakenteisissa kasvutunneleissa.

 
Marjantuotannon asiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa