Ajankohtaista kalatalouskeskuksesta

Kalataloushallinnon muutos

Kalaviranomaisen toiminta on ryhmitelty kolmeen tehtäväalueeseen eli kalavaroihin (kalakantojen kestävä hoito ja hyödyntäminen), siniseen biotalouteen (vesi ja kalavarojen hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa) sekä valvontaan (EU säädökset ja kalastusrajoitukset). Kansalaisen näkökulmasta uudelleenorganisoitumisen ei vaikuta juurikaan viranomaisten kanssa käytävään asiointiin. Meidän alueellamme Perhon- ja Lestijokilaaksojen kalatalouden viranomaisasioista vastaavat Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalatalouspalvelut ja Kalajokilaakson alueella Lapin Ely-keskuksen kalatalouspalvelut.

Se mitä vuoden 2020 alussa voimaan astuneva maakuntauudistus tuo kalataloushallinnon osalta tullessaan, on vielä hyvin epäselvää.

Kalasta luvan kanssa

Suomessa päävastuu kalastuksen järjestämisestä kuuluu kalavesien omistajille. Suurin osa suomalaisista kalavesistä kuuluu osakaskuntien (= yhteisesti vettä omistavien kiinteistöjen) hallintaan. Näin on asianlaita Keski-Pohjanmaallakin.

Vesialueen omistaja määrää kalastuslain ja asetuksen rajoissa alueellaan sen, miten kukin saa kalastusoikeutta käyttää. Yleensä kalastusoikeutta jaetaan myymällä kalavesien kalastuslupia. Lupa sisältää kalastusoikeuden lisäksi joukon kalastusta koskevia ohjeita ja rajoituksia (esim. miten, missä ja kuinka monella pyydyksellä saa pyytää). Kalaan aikovan on oltava selvillä siitä missä ja miten saa kalastaa. Lupaohjeita saa paikalisen osakaskunnan lupamyyntipaikoista (usein huoltoasemia tai kioskeja) ja enenevissä määrin myös nettisivuilta (esim. www.ahven.net).

Pian parikymmentä vuotta sitten pilkkiminen ja onkiminen liitettiin jokamiehen oikeuksien joukkoon ja lakiuudistuksen myötä (2016) myös silakan litkaus. Lähes kaikkialla Suomessa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) saa siis onkia, pilkkiä ja kalastaa litkalla ilman vesialueen omistajan kalastuslupaa.  Alle 18 vuotias tai 65 vuotta täyttänyt voi myös kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä ilman vesialueen omistajan lupaa.  Sama oikeus on kalastonhoitomaksun lunastaneella 18-64 -vuotiaalla. Tähän oikeuteen sisältyy kuitenkin joukko rajoituksia, jotka kalastajan tulee tuntea ja joita noudattaa. Vapaa tai hoitomaksuun kuuluva vapakalastusoikeus ei Keski-Pohjanmaalla ulotu jokien koski- ja virta-alueille.  Kalastusrajoituksista on tietoa kalastusrajoitus.fi -sivustolla sekä mm. www.ahven.net -sivustolla.  

Kalastusasetuksen mukaan elävän syötin käyttö (esim. mato-onginta) on aina ja kaikilta kielletty sellaisilla koski- ja virta-alueilla, joissa esiintyy siikaa, harjusta, taimenta tai lohta. Keski-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa lähes kaikkien jokien ja purojen selvästi virtaavia alueita.  Rajanveto on siitä missä virtaus (koski- virta-alue) alkaa tai päättyy on häilyvää. Esimerkiksi koskien välinen lyhyt suvanto lasketaan yleisesti koskeen kuuluvaksi alueeksi, eli siellä onkiminen on kiellettyä.
 

Ajankohtaista kalastussäädöksistä

Kalastusta rajoittavat edellisten lisäksi myös muutamien kalojen rauhoitusajat ja alamitat.  Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu Keski-Pohjanmaan sisävesillä ja rasvaeväeväleikatun taimenen alamitta on 50 cm.  Huomattakoon myös, että taimen ja lohi ovat kokonaan rauhoitettuja koski- ja virta-alueilla syys- marraskuun ajan. Kalaverkkojen käyttö on säädösten mukaan kielletty virtavesillä 15.8.-31.10. välisenä aikana, mutta lähes kaikki Keski-Pohjanmaan osakaskunnat ovat kieltäneet verkkopyynnin virtavesialueillaan kokonaan. Kalojen alamitoista sekä rauhoitusajoista on tietotauluja mm.  kalatalo.fi/Lomakkeita ja ahven.net/pyyntimitat -sivustolla.

Istutuksista

Syksyn 2017 aikana on Suomesta löydetty hyvin helposti leviävää virusperäistä kudoskuoliotautia (IHN).  Kalankasvattajilta on sen takia saatava vakuudet siitä, että kala tulee laitokselta ja alueelta, josta sitä saa siirtää sekä mihin sitä saa siirtää. 

Rapuistutusten osalta on aina selvitettävä istukkaiden alkuperä ja taudittomuus. Alueemme vesiin EI saa istuttaa täplärapua, koska se kantaa ja levittää jokiravun tappavaa ruttoa eikä täplärapu tahdo tämän perän luonnonvesissä muutoinkaan menestyä (sinnittelee elossa mutta ei muodosta ravustusta kestävää kantaa).  Aina rapua istutettaessa tai siirrettäessä vesialueelta toiseen on varmistettava se, että ne ovat taudittomia. 
 
Ylipäätäänkin aina ennen istutustapahtumia pitää selvittää mitä kalaa tai rapua on istuttamassa ja minne. Istukkaan tulee olla peräisin kalaterveysluvan saaneelta kasvattajalta ja/tai sallitulta siirtoalueelta. Ottakaa epäselvissä tapauksissa yhteyttä neuvojaan tai ELY keskuksen kalatalouspalveluihin. Istutuksista on aina laadittava pöytäkirja ja se on toimitettava istutusrekisteriin (www.ely-keskus.fi/web/ely/kalojen-ja-rapujen-istuttaminen) kolmen kuukauden kuluessa istutuksesta. 
 

Kalastuksen valvonta

Keskeisimmät asiat kalastussäädösten kalastuksen valvonttaa koskevissa kohdissa ovat ne, että kaikki seisovat pyydykset pitää merkitä, alamittainen tai rauhoitettu kala tai rapu pitää palauttaa vahingoittuneenakin takaisin veteen (myös kuollut kala tai rapu) ja kalastuksen valvojalla pitää olla valvojan pätevyys. Omistajavalvojien valtuudet (ilman valvojankorttia) ovat kalastuslain mukaan varsin niukat. 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.