Eero Hakalan esittely

 
 
Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakala
 

Taustaa ja töitä

Olen valmistunut Paraisten Kalatalous oppilaitoksesta, ensiksi vuonna 1984 koulun puolelta kalavedenhoitajaksi ja myöhemmin, vuonna 1990, opistosta iktyonomiksi. Ikthys on kreikkaa ja tarkoittaa kalaa ja nomus on oppi, siitä muotoutuu tuo konstikkaalta kuulostava oppiarvo.   Opintojen ja nykyisen työni välissä olen toiminut kalastusmestarina Hanka-Taimen Oy:llä Hankasalmella, piirikalastusmestarina Turun kalastuspiirissä ja suunnittelijana Keski-Pohjanmaan vesi- ja ympäristöpiirissä. Sanoisinko yhteenvetona, että olen kalaoppia pitkän kaavan kautta saanut. Tässä talossa ja nykyisessä tehtävässäni olen ollut vuodesta 1993.

Mikä on Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus?

Kalatalouskeskus toimii varsin itsenäisesti sääntöjensä ja kalastussäädösten puitteissa toimivana yhteisönä osana ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:tä. Kalatalouskeskuksen muodostaa 20 keskipohjalaista osakaskuntaa ja kolme kalastusyhdistystä sekä kannatusjäsenenä kolme kalastusaluetta. Toimintaa ohjaa sääntöjen ja suunnitelmien lisäksi kalatalouskeskuksen vuosikokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä sekä kolme varajäsentä.  Johtokuntaan valitaan jokaisesta maakunnan jokilaaksosta kaksi johtokuntaedustajaa ja MTK nimeää yhden sekä ProAgria Keski-Pohjamaa yhden edustajan. Puheenjohtajana toimii nykyään Mauno Korhonen Sievistä.  Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus on 22 muun alueellisen neuvontajärjestön kanssa jäsenenä Kalatalouden Keskusliitossa. Yhden toimihenkilön puulaakissa eli toiminnanjohtajan pestissä hoidan käytännössä kaikki kalatalouskeskuksen juoksevat hommat ja johdan itse itseäni. Toimisto on Toholammin Sykäräisissä.

Kalatalouskeskuksen tehtäväkenttää

Toiminnanjohtajana annan kaikentyyppistä sisävesialueiden kalatalousneuvontaa Keski-Pohjanmaalla osapuilleen Kokkolan, Kalajoen, Haapajärven ja Perhon rajaamalla alueella. Pääperiaate on, että neuvonnalla opastetaan kalastusoikeuden haltijoita ja muita kalavesillä toimivia toimimaan, että alueen kalavedet ja kalakannat mahdollistavat nyt ja tulevaisuudessa kestävän ja vastuullisen kalastuksen.    

Keski-Pohjanmaalla vesistöjen tila on viime aikoina kohentunut, mutteivat vedet ja niiden kalastot vieläkään hyvässä tämmissä ole, eli tehtävää koen riittävän. Maakunnan väen koen toimivan vesien hoitoa koskevissa lainsäädännön ja tukien edellyttämissä puuhissa varsin mallikkaasti, mutta ymmärrys ja kiinnostus kalavesien omaehtoisiin hoitotoimiin tuntuu vielä etsivän muotojaan. Hyviäkin paikallisia esimerkkejä oma-aloitteisuudesta ovat suurelta osin talkootyönä toteutetut Reisjärven alueen järvien sekä Räyringinjärven ja Lestijärven kunnostustoimet.  Järvien virkistyskäyttäjät ja maitaan elävät ovat löytäneet yhteisen toimintatavan ja järvien tilan paranemisesta ovat kaikki hyötyneet.

 Olennainen osa toimenkuvaani on kalastusalueiden isännöintien, eli kalastusalueiden hallinnon ja rahaliikenteen hoitaminen. Isännöitsijän roolissa valmistelen ja otan tarvittaessa kantaa erilaisiin ympäristö- ja vesitalousasioihin.  Kalataloudellinen tiedonvälitys on toinen oleellinen osa neuvontaa. Toiminnanjohtajana välitän ja muokkaan jäsenyhteisöille ja laajemmallekin toimijajoukolle ajankohtaista tietoa esimerkiksi lainsäädännön muutoksista. Viime vuosina erityyppisten, varsikin lapsille suunnattujen, kalatapahtumien järjestelystä sekä niissä mukana touhuamisesta on tullut merkittävä osa toimensarkaa.

Sulan veden kaudella teen enimmäkseen maastotöitä, vaikkapa kalanviljelytöitä Lestijoen kalanviljelylaitoksella tai jollain maakunnan viidestä luonnonravintolammikosta. Hoitelen myös osakaskuntien ja muiden asiakkaiden toivomusten mukaisia kalatilauksia ja järjestelen kalantoimituksia yhteistyössä kalankasvattajien kanssa. Ominta osaamistani ovat kuitenkin kala- ja ympäristötaloudellisten selvitysten teko sekä toiminta kunnostusten osatoteuttajana. Muita kalavesien ja kalakantojen hoitotöitä ovat mm.  vesinäytteiden otot, koekalastukset sekä arviot vesistöjen kalakannan tilasta ja ehdotukset niissä tehtävistä toimenpiteistä.

Hanketoiminnassa mukana hääriminen kuuluu osana toimenkuvaani.  VYYHTI- ja Ravinneratas-hankkeiden avulla pyritään aktivoimaan kansalaisia huolehtimaan itse lähiympäristönsä hyvinvoinnista.

Valtion (maa- ja metsätalousministeriö) kanssa vuosittain tehtävän tulossopimuksen mukaisesti kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajana annan neuvontaa maan ja maakunnan kalatalouden yleiseksi edistämiseksi. Tämä toiminta muodostaa noin viidenneksen kalatalouskeskuksen tulovirroista, loppuosa toiminnan rahoituksesta koostuu oman toiminnan tuotoista.

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.