Mauno Korhosen esittely

Mauno Korhonen - kalatalouskeskuksen uusi puheenjohtaja
 
Mistä olet kotoisin, ketä kuuluu perheeseesi ja mitä teet ammatiksesi?

Olen kotoisin Sievistä, jossa asun edelleen viljellen vanhaa sukutilaani. Lisäksi toimin maaseutuasiamiehenä Nivalan yhteistoiminta-alueella toimipaikkanani Sievi. Perheeseeni kuuluu vaimo Leila ja tytär Jenni.

 
Olet Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen uusi puheenjohtaja. Miten kalatalouskeskus on Keski-Pohjanmaalla organisoitunut ja mitä se tekee?

Kalatalouskeskus on valtakunnallisen Kalatalouden Keskusliiton (www.ahven.net, kannattaa tutustua) alueellinen jäsenorganisaatio. Kaikenlaisen kalaan ja veteen liittyvän elinkeinotoiminnan edistäminen sekä kalavesien osakaskuntien ja kalastusalueiden palveleminen on ykkösasiamme, mutta samalla tuemme myös laajaa vesiin liittyvää vapaa-ajantoimintaa. Rahoitusta saamme valtion kalastuskorttivarakertymästä sekä omasta palvelutoiminnasta. Toiminta-alueemme kattaa kolme vierekkäistä jokilaaksoa eli Perhon-, Lesti- ja Kalajoen järvineen ja jokineen. Näistä kaikista on myös tasainen edustus kalatalouskeskuksen johtokunnassa, joka on eräänlainen oman tonttinsa hoitava ProAgria Keski-Pohjanmaan alajaosto. Johtokunnan tukemana kenttätöitä hoitaa ainoa palkollisemme iktyonomi, toiminnanjohtaja Eero Hakala. 

 
Kovasti puhutaan kalatalouskeskusten organisoitumisesta tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaalla Kalatalouskeskus toimii ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteydessä. Onko toimintamalli hyvä ja miten sitä kehittäisit?

ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteydessä on ollut hyvä toimia ja etenkin talouden turva se on ollut monina vuosina. Ongelmana on yhden toimihenkilön työpanoksen kohdentaminen ja töiden priorisointi. Töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä, mutta mistä saada toimitusmaksuja? Myös sijaisjärjestelyt ovat ongelmallisia. 

Tällä hetkellä on alkamassa selvitys laajemman kalatalouskeskuksen perustamisesta pohjoisten naapuriemme kanssa ja olemme selvityksessä mukana. Mielestäni meidän tulee tarkastella tulevaisuutta avoimin mielin ja tarvittaessa olla valmiita muutoksiinkin.
 
 
Kalastus- ja vesistöasioissa yksityinen etu ja yleinen hyvä saattavat joskus olla ristiriidassa. Ovatko kalatalouskeskuksen tehtävät mielestäsi painottuneet edunvalvonnan ja neuvonnan näkökulmasta oikein?

Osakaskunnathan ovat niitä keskeisiä toimijoita, joiden toimeksiantojen pohjalta suoritetaan edunvalvontaa yleisen edunvalvonnan lisäksi. Nämä toimeksiannot hoidetaan, mutta muutoin keskitytään kalavesien hoitoon ja neuvontatyöhön. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta muuttaa toimintalinjaa. Kalastuslain muutos tuo varmasti uusia asioita tullessaan. 

 
Vapaa-ajankalastuksen ylin päättävä taho Suomessa on Maa- ja metsätalousministeriön Kala- ja riistaosasto. Kalatalouden Keskusliitto ja Vapaa-ajan kalastajien Keskusjärjestö ovat valtakunnallisia kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestöjä. Miten yhteinen työ valtakunnallisesti ja keskipohjalaisittain sujuu?

Mielestäni täällä meidän alueella yhteistyö sujuu hyvin. Ollaan yhteisissä tapahtumissa mukana ja etenkin nuorten tapahtumissa on yhteistyötä. Valtakunnan tason ongelmat eivät näy kovin paljon täällä.

 
Kalastus on oiva harrastus myös nuorille. Miten kalatalouskeskus asiaa edistää?

Nyt on jo oltu mukana valtakunnallisen Kalastuspäivän tapahtumissa ja muutamissa osakaskuntien ja koulujen järjestämissä tapahtumissa. Varmasti olisi tarpeen edelleen joka osakas/kalastuskunnalle painottaa, että nuorissa on tulevaisuus ja jokainen järjestäisi näköisensä tapahtuman, joissa resurssien puitteissa pyrkisimme olemaan mukana. Jossakin on ollut nuorten eräkerhoja, joissa kalastuskunta on ollut mukana. Tätäkin ideaa kannattaa viedä eteenpäin. Koulutkin ovat järjestäneet tapahtumia. Kaikki nämä edellyttävät, että innokkaita vapaaehtoisia toimijoita saadaan mukaan.

 
Syötkö kalaa ja mikä on paras kalareseptisi?

Kalaa tulee syötyä varmasti moninkertainen määrä suosituksiin nähden, sillä kalastuspäiviä on vuodessa 70-100. Tammi-syyskuussa on suurin osa ajasta sellaista, että itse pyydettyä kalaa on pöydässä joka päivä eri muodoissa. Talvella syödään madekeittoa ja -muhennosta. Viimeistään maaliskuulta lähtien savustetaan ahvenia savustuspöntöllinen tai useampi viikoittain ja siinä välissä syödään hauet eri muodoissa. Välillä tehdään särjistä purkkikalaa. Joskus on savuahvenia sen verran paljon, että niistä tehdään keitto seuraavalla reseptillä: 

Keitetään vesi, reilu kasa perattua savuahventa, pippuria ja sipuli. Lisätään ruokakermaa tai paketti Koskenlaskija-juustoa. Lopuksi tilliä, voinokare ja tarvittaessa suolaa. Jos jostakin syystä kaloja ei ole kovin paljon, voi tehdä keiton perunoiden kanssa. 
 
Mutta kyllä se lämmin savuahven on parasta syötynä mökin terassilla alkukesällä kun linnut laulavat eikä sääskistä ole vielä tietoakaan. Se se on jotakin!
 
 
 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.