Rapustrategia 2014-2020

Ravuista ja rapurutosta on saatu runsaasti uutta tutkimustietoa viime vuosina. Samaan aikaan täplärapu on levinnyt uusille alueille, ja rapusaalis on jo lähes 10 miljoonaa kpl/v. Rapustrategian tavoitteena on jokiravun suojelu ja täpläravun kotiutuksen hallinta. Lisäksi siinä otetaan kantaa rapukantojen hyödyntämiseen ja koko kalatalousalan sitouttamiseen rapukantojen hoitoon.
 
Rapustrategiassa määritellään vuoteen 2022 tähtääväksi tavoitteeksi se, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous. Jotta tavoitteeseen päästään edellyttää se sitä, että alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina ja sen elinympäristöjä ja kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella. Lisäksi täpläravun kotiutus ohjataan hallitusti vesistöihin, joissa se on tuottoisa eikä vaaranna jokirapukantoja. Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta-, seuranta- ja viestintäkeinoin. Myös rapukantojen käytön ja hoidon on oltava suunnitelmallista, jolloin molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi.
 

Tavoitteena vaikuttavuus

 
Kansallinen rapustrategia ohjaa rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä sekä täpläravun leviämistä niin, että jokirapusaalis säilyy nykyisellään ja täplärapusaalis kasvaa merkittävästi. Lisäksi tavoitellaan ravustajien määrän kasvua ja ravustuksen tuomaa lisäarvoa yhteiskuntaan. Rapujen kulutuksen halutaan kasvavan ja kotimaisten rapujen tuotannon korvaavan tuontia. Töitä tehdään myös sen puolesta, että rapuruttotapausten määrä vähenee ja ruttovapaiden jokirapukantojen kartoitus etenee.
 

Jokiravun suojelu 

 
Jokiravun suojelemiseksi suoja-alueelle ei myönnetä täpläravun kotiutuslupia ilman erityisiä perusteita. Täplärapuesiintymien tilaa seurataan ja niiden leviämistä rajoitetaan. Kalastusalueet laativat suojelu- ja elvytyssuunnitelmat yhdessä Ely-keskusten kanssa. huomioiden vaellusesteet ja elävät geenipankit. Lisäksi ravut otetaan huomioon ympäristöluvissa.
 
Jokiravun suojelemiseksi suoja-alueelle (kartassa tumman vihreä alue) ei myönnetä täpläravun kotiutuslupia ilman erityisiä perusteita. Jokirapualueiksi määritellään valuma-alueet, joissa ei ole yli 500 ha järviä.
 

Täpläravun kotiutus

 
Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla täplärapua voi kotiuttaa Ely-keskuksen luvalla. Lisäksi kotiutusta voi tehdä näiden alueiden välissä mereen laskevilla vesistöalueilla ja Karvianjoen vesistöalueella. Kotiutuksen edellytyksenä on, ettei toimenpide vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja. Kotiutus perustuu kalastusalueen hyväksyttyyn kalastuksenhoitosuunnitelmaan. Lisäksi rapustrategiassa määriteltyjen kriteerien on täytyttävä.
 

Rapuruton torjunta 

 
Rapuistutuksissa käytetään tutkitusti taudittomia rapuja ja rapujen sumputus sallitaan vain pyyntivesistössä. Ravunviljelyä ja varastointia ohjataan terveysluvilla. Täpläravun viljelyä ei tueta jokiravun suoja-alueella. Rapuruton esiintymistä seurataan ja päivitetään ohjeistus toimista ruttotilanteissa.
 
Asiat kokosi Eero Hakala Hämeen Ely-keskuksen kalatalousjohtaja Jukka Muhosen esityksestä raputalousohjelman päätöstyöpajassa Jyväskylässä 13.3.2013.
 

 

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.